Uutta omakotitaloa suunniteltaessa yksi isoista päätöksistä on valita sopiva lämmitysmuoto. Lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa suuresti kodin energiakuluihin. On tärkeää miettiä, mikä ratkaisu sopii parhaiten talon kokoon, sijaintiin ja omaan budjettiin.
Omakotitaloihin on saatavilla monenlaisia lämmitysjärjestelmiä.
On suositeltavaa asentaa vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, jolloin lämmönlähdettä voi tarvittaessa vaihtaa. Käytännössä se tarkoittaa nykytaloissa vesikiertoista lattialämmitystä.
Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän hyvä puoli on, että se sopii moniin eri lämmönlähteisiin, kuten kaukolämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön.
Yleisimmät lämmitysmuodot uuteen omakotitaloon
Kaukolämpö
Kaukolämpö on helppo ja luotettava valinta, jos alueellasi on kaukolämpöverkko. Kaukolämpö on käytännössä kuumaa vettä, joka tulee läheiseltä kaukolämpölaitokselta, tehtaalta tms. Tämä kuuma vesi vedetään asunnon lämmönjakohuoneeseen, jossa se muutaman lämmönvaihtimen avulla saadaan lämmittämään asunnon lattia- tai patterilämmitystä sekä käyttövettä. Kaukolämmön hinta vaihtelee eri alueilla, tarkista oman alueesi hinta paikallisen jakeluyhtiön sivuilta. Ota huomioon, että kaukolämpöyhtiöt veloittavat perusmaksua joka kuukausi, vaikka et käyttäisi lämmitystä ollenkaan.
Ilma-vesilämpöpumppu
Ilma-vesilämpöpumppu eli VILP on noussut suosituksi lämmitysjärjestelmäksi 2020 -luvulla ja sitä asennetaan nykyisin yhtä paljon kuin maalämpöä. Syynä tähän on maalämpöä helpompi ja nopeampi asennus, halvempi hinta ja se, että ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus omakotitalossa on lähes yhtä pieni kuin maalämpötalossa. Ilma-vesilämpöpumppu koostuu sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä. Ulkoyksikön läpi kierrätetään ilmaa ja siitä otetaan lämpö talteen lämpöpumpputekniikan avulla. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin ulkoilmasta saadaan otettua lämpöä talteen vielä -20 asteen pakkasessa. Tekniikka on perusperiaatteeltaan sama kuin maalämmössä, mutta kaivon tilalla on ulkoyksikkö.
Ulkoilman kylmetessä lämmöntuotto vähenee ja sitä varten laitteessa täytyy aina olla talon mukaan mitoitettu sähkövastus, joka auttaa ulkoyksikköä tarvittaessa. Lue lisää mitoituksesta täältä.
Maalämpö
Maalämpö on yksi parhaista lämmitysjärjestelmistä. Se ottaa lämpöä maasta ja siirtää sen talon lämmitykseen. Vaikka maalämmön asentaminen maksaa lämmitysjärjestelmistä eniten, se on hyvä pitkän ajan sijoitus. Käyttökustannukset ovat pienet, joten säästät rahaa ajan myötä. Maalämpö sopii erityisen hyvin isoihin tai vanhoihin taloihin, joissa tarvitaan paljon lämpöä.
Poistoilmalämpöpumppu
Poistoilmalämpöpumppu eli PILP on hyvä lämmönlähde pienehköihin, alle 120m2 omakotitaloihin. PILPissä yhdistyy ilmanvaihtokone ja lämmönlähde.
Se ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja siirtää sen käyttöveden, tuloilman ja/tai lattia/patteriveden lämmitykseen. Saavutettava säästö ei ole järin suurta, noin 20-30% verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.
Laite on edullinen asentaa ja sillä päästään määräysten mukaisiin energiatehokkuusvaatimuksiin. Tästä syystä se on suosittu lämmönlähde myyntiin rakennetuissa taloissa.
Takka tai leivinuuni hätätapauksia varten
Suosittelemme lämpimästi varautumaan poikkeustilanteisiin asennuttamalla varaava takka tai leivinuuni. Pärjäät silloin pidempien sähkökatkojen yli ja voit nauttia elävän tulen tunnelmasta ja lämmöstä.
Putkimaatti Oy on Nurmijärveläinen urakoitsija, joka asentaa kaikenlaisia lämmitysjärjestelmiä. Toimimme 100km säteellä pääkaupunseudusta.
Ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokas ja ympäristöystävällinen ratkaisu kodin lämmitykseen. Kuitenkin, kuten kaikki tekniset laitteet, se vaatii säännöllistä huoltoa toimiakseen optimaalisesti. Näistä merkeistä huomaat, että ilma-vesilämpöpumppu kaipaa huoltoa.
Heikentynyt lämmitysteho tai viilenevä koti
Yksi yleisimmistä merkeistä ilma-vesilämpöpumpun huollon tarpeesta on lämmitystehon heikkeneminen. Jos kotisi ei enää lämpene tasaisesti tai jos lämpöpumpun tuottama lämpötila ei vastaa asetuksia, on syytä tutkia asiaa tarkemmin.
Kovalla pakkasella yleisin syy on, että laitteen sähkövastukset eivät syystä tai toisesta ole toiminnassa. Esim. turvakytkin voi olla alhaalla tai sulakkeet palaneet.
Tavallista kovempi ääni
Ilma-vesilämpöpumppu toimii yleensä melko hiljaisesti. Jos huomaat epätavallisia ääniä, kuten kolinaa, vinkumista tai muita normaalista poikkeavia ääniä, kyseessä voi olla tekninen vika.
Korkeampi energiankulutus
Jos ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus on kasvanut ilman selvää syytä, tämä on merkki siitä, että laite toimii jostain syystä huonolla hyötysuhteella. Sisälämpötilassa ja olosuhteissa tätä ei välttämättä huomaa lainkaan, sillä laitteessa on sähkövastus, joka lämmittää kodin ulkoyksikön vikaantuessa.
Jäätyminen ulkoyksikössä
Ulkoyksikön jäätyminen on talvella normaalia, mutta jatkuva tai huomattava jääkerros voi viitata ongelmiin sulatusmekanismissa. Tämä voi johtua esimerkiksi rikkoutuneista antureista tai muusta häiriöstä.
Vuodot tai vesivahingot
Jos havaitset vettä laitteen ympärillä, selvitä syy viipymättä. Vesivuodot johtuvat yleensä jonkun järjestelmän osan pettämisestä ja vaativat ammattilaisen huomiota.
Virheilmoitukset tai hälytykset
Nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput ilmaisevat häiriötilan ensisijaisesti näytöllä näkyvänä vikakoodina. Osa koodeista selviää laitteen käyttöohjeesta ja osa googlettamalla, mutta helpoiten saat asian selville soittamalla laitteen asentaneelle ammattilaiselle.
Ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen lämmityksen kotiisi. Ilma-vesilämpöpumppu soveltuu talon päälämmitysjärjestelmäksi. Se kerää lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen lattialämmitykseen tai pattereihin sekä lämmittää myös käyttöveden. Ulkoilmassa on lämpöä aina absoluuttiseen nollapisteeseen saakka (-273,5’C) Laitteiden toiminta-alue ei ulotu aivan sinne asti, mutta laadukkaat laitteet toimivat hyvällä hyötysuhteella jopa -25 – -30 pakkasessa.
Ilmavesilämpöpumpun asennus
Ilma-vesilämpöpumpun asennus vaatii erikoisosaamista. Asennus on haastavampi kuin muiden lämmityslaitteiden, koska asentaja tarvitsee osaamista putki- sähkö- ja kylmäainepuolelta. Lisäksi laitteet ovat herkkiä sille, että ne on asennettu ja säädetty oikein.
Mitä ilma-vesilämpöpumpun asennus sisältää?
Vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisen, mikäli kyseessä on remonttikohde
• Parhaan asennuspaikan valitseminen
• Valmistelutyöt, mm. Maatelineen pohjatyöt, läpiviennit
• Ulkoyksikön asennus
• Sisäyksikön asennus
• Sähkötyöt ja mahdolliset sähkökeskuksen muutostyöt
Putkityöt, liitännät käyttövesi- ja lämmitysverkostoihin
Kylmäaineputkiston asennus, järjestelmän tyhjiöinti ja koeponnistus
• Käyttöönotto, testaus ja säätö kohteen mukaan
• Käyttäjäkoulutus
Mihin ilma-vesilämpöpumppu asennetaan?
Ilma-vesilämpöpumpussa on sisä- ja ulkoyksikkö ja niiden välillä kulkee kylmäaineputkisto (split-malli) tai vesiputkisto (monoblock-malli)
Sisäyksikkö:
Sisäyksikkö asennetaan yleensä lämmönjakohuoneeseen tai muuhun tilaan, mistä talon lämmisjärjestelmän putket lähtevät ympäri taloa.
Ulkoyksikkö:
Ulkoyksikkö asennetaan ulos avoimeen tilaan mahdollisuuksien mukaan lähelle sisäyksikköä seinän viereen. Ulkoyksikkö voidaan viedä kauemmaskin, jopa kymmenien metrien päähän, jos se on tarpeen esimerkiksi äänihaitan minimoimiseksi.
Kuinka kauan asennus kestää?
Ilma-vesilämpöpumpun asennus kestää yleensä 2 päivää.
Voiko ilmavesilämpöpumpun asennuksen tehdä itse?
Ei, ammattimainen asennus on erittäin suositeltavaa turvallisuuden, oikean asennuksen ja takuun voimassaolon varmistamiseksi. Lisäksi kylmälaitteiden asennus vaatii kylmäaineluvat ja sähkötyöt saa tehdä vain alan ammattilainen.
Voiko kotona asua asennuksen aikana?
Kyllä voit. Asennuksesta on vain vähän häiriötä normaaliin asumiseen.
Kuinka kauan lämmitys on pois käytöstä?
Lämmitysjärjestelmä on poissa käytöstä muutaman tunnin tai enintään yhden päivän asennuksen aikana. Asentajat suunnittelevat remontin niin, että lämpökatko on minimaalinen. Talo ei kylmene remontin aikana, korkeintaan jäähtyy asteen pari.
Lyhyesti:
Ilma-vesilämpöpumpun asennus on syytä jättää ammattilaisten työksi ja mielellään vielä sellaisten ammattilaisten, jotka ovat todistetusti asentaneet laitteita ennenkin ja saaneet siitä hyvää palautetta.
Öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun on monella tapaa fiksu päätös – se on taloudellisesti kannattavaa ja konkreettinen teko kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun tarkoittaa käytännössä, mitkä ovat kustannukset, minkälaisia tukia on saatavilla ja kuinka nopeasti investointi maksaa itsensä takaisin.
Hinta: Mitä investointi maksaa?
Ilmavesilämpöpumppu asennettuna avaimet käteen -periaattella öljylämmityksen tilalle maksaa 12 – 20000€ riippuen talon ominaisuuksista. Niistä tarkemmin täällä. Keskimääräinen hintataso normaalin kokoiselle omakotitalolle on luokkaa 14 – 15 000€. Öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun ei ole ilmainen projekti, mutta se on hyvä sijoitus ja maksaa ennen pitkää itsensä takaisin. Katso alta, miten valtio tukee öljylämmityksen vaihtoa energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin
Säästöt: Lämmityskulujen pudotus näkyy kukkarossa
Öljylämmityksen korvaaminen ilmavesilämpöpumpulla pienentää lämmityskuluja jopa 40–70 prosenttia vuodessa. Tämän säästön suuruus riippuu kotisi ominaisuuksista, pumpun tehokkuudesta ja energiankulutuksestasi. Mitä suurempi nykyinen kulutus, sitä suurempi säästö. Katso esimerkki täältä.
Ekologisuus: Vähemmän päästöjä, puhtaampi ympäristö
Ilmavesilämpöpumpun valitseminen on ympäristöystävällinen ratkaisu. Vaihtamallä lämmönlähdettä vähennät merkittävästi kotitaloutesi hiilidioksidipäästöjä. Lämpöpumppu hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa ja tarvitsee vain vähän sähköä toimiakseen – ja tämä sähkö voi olla esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua uusiutuvaa energiaa.
Tuet hankintaan
Tällä hetkellä suurimman tuon saa Ely-keskuksen tuen kautta. Vaihtamalla öljylämmityksen ilma-vesilämpöpumppuun saat 4000€ tuen valtiolta. Lue lisää täältä.
Toinen vaihtoehto on kotitalousvähennys, mutta siitä saatava rahamäärä on puolet pienempi.
Aikaisemmin tukia on ollut mm.
– aran tuki
– korotettu kotitalousvähennys
– business finlandin tuki
mutta nämä on jo lakkautettu.
Käytä siis Elyn tuki hyödyksi, kun sitä vielä saa!
Remontin kesto: Vaihdon voi toteuttaa nopeasti
Öljylämmityksen vaihto ilmavesilämpöpumppuun on suoraviivainen remontti, joka vie tyypillisesti kaksi päivää. Ammattimainen toimija pystyy toteuttamaan vaihdon ilman suurta häiriötä kodin arkeen. Vanhan öljylämmitysjärjestelmän purkaminen ja uuden pumpun asentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että lämmityskatko ja vesikatko ovat minimaalisen lyhyitä.
Rahoitus: Joustavuutta maksamiseen
Tarjolla on useita rahoitusvaihtoehtoja. Esimerkki:
Remontin hinta 15 000€
Käsiraha 4000€ (tulee takaisin tuen muodossa myöhemmin)
Rahoitukseen 11 000€, jolloin kuukausierä olisi noin 220€, maksuaika 59kk.
Pystyt siis pelkällä lämpöpumpun tuomalla säästöllä kattamaan kuukausierän lähes kokonaan.
Yhteenveto: Öljylämmityksen vaihto ilmavesilämpöpumppuun on kannattava päätös
Öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun on sijoitus, joka tuo mukanaan säästöjä, ympäristöhyötyjä ja mukavuutta. Vaikka aloituskustannukset voivat vaikuttaa suurilta, saatavilla olevat tuet ja pitkäaikaiset säästöt tekevät lämmitysjärjestelmän vaihdosta erinomaisen ratkaisun monelle kotitaloudelle. Lisäksi remontti on toteutettavissa nopeasti ja rahoitusmahdollisuudet antavat joustoa maksuaikatauluun.
Jos harkitset öljylämmityksen vaihtoa ilmavesilämpöpumppuun, nyt on hyvä aika tehdä päätös – sekä ympäristö että kukkarosi kiittävät.
Kun harkitaan talon lämmitysjärjestelmän päivittämistä, niin käytännössä kukaan ei enää siirry suoraan sähkölämmitykseen. Tästä syystä on järkevämpää tarkastella ilmavesilämpöpumpun ja sähkölämmityksen hintaa uuden talon rakentamisen näkökulmasta.
Sähkölämmityksen asennuskustannus
Sähkökaapelilla toteutetun lattialämmityksen rakentaminen uuteen taloon on edullista. 150m2 neliöiseen taloon kustannukset ovat luokkaa 3000-4000€, kun otetaan huomioon sähkökaapelit, termostaatit ja lämminvesivaraaja. Tämä on halvimpia tapoja toteuttaa rakennuksen lämmitys. Vielä halvemmaksi tulee asentaa perinteiset sähköpatterit seinustoille ikkunoiden alle.
Tämä vaihtoehto ei anna mahdollisuuksia vaihtaa lämmönlähdettä. Siihen voi ainostaan lisätä lämpöpumppuja, kuten ilmalämpöpumpun tai poistoilmalämpöpumpun. Niillä saavutettava säästö on kuitenkin pientä.
Lisäksi Suomen nykyiset rakennusmääräykset eivät anna rakentaa pelkkää sähkölämmitystä, jos taloon ei lisätä energiankulutusta pienentäviä elementtejä, kuten lisäeristystä, aurinkopaneeleja tms. Nämä taas nostavat investointikustannusta.
Vesikiertoisen lattialämmityksen tai patteriverkoston asentaminen
On erittäin suositeltavaa asentaa taloon vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Tämä antaa mahdollisuuden vaihtaa lämmönlähdettä tarpeen mukaan, koska lämpö siirretään ensin veteen, josta se siirtyy lämmittämään taloa. Vesikiertoinen lattialämmitysverkosto tai patteriverkosto ei tiedä eikä välitä, mikä niissä kiertävän veden lämmittää. Se voi olla öljykattila, puukattila, kaasukattila, sähkökattila, kaukolämpö, ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö. Tai kukapa tietää, millä lämmitämme talojamme 30 vuoden kuluttua.
Vesikiertoisen lattilämmitysksen rakennuttaminen maksaa noin 25 -30€/m2 uudiskohteessa. 150m2 talossa se on noin 4000€.
Oletetaan, että taloon on asennettu vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä.
Ilmavesilämpöpumppu hintauudiskohteeseen
Kustannus noin 10 – 14 000€ asennettuna riippuen pumpun merkistä, mallista, asennustavasta ja asentavasta yrityksestä.
Sähkölämmitys hinta uudiskohteeseen
Sähkökattilan kustannus noin 6000-7000€ asennettuna.
Lisäksi Suomen nykyiset rakennusmääräykset eivät anna rakentaa pelkkää sähkölämmitystä, jos taloon ei lisätä energiankulutusta pienentäviä elementtejä, kuten lisäeristystä, aurinkopaneeleja tms. Nämä taas nostavat investointikustannusta.
Käyttökustannukset
150m2 talon energiantarve lämmitykseen ja käyttöveteen on noin 20 000 kwh vuodessa.
Sähkölämmityksellä sähköäm menee 20 000kwh/vuosi, joka sähkön 0,16€/kwh sähkön hinnalla tarkoittaa 3200€/vuosi
Ilmavesilämpöpumpulla sähköä kuluu 8000 kwh, joka tarkoittaa 0,16€/kwh sähkön hinnalla tarkoittaa 1280€/vuosi.
Takaisinmaksuaika
Lämmityskustannusten ero vuodessa on 1920€.
Ilma-vesilämpöpumppulämmitys tulee siis halvemmaksi 3-4 vuoden asumisen jälkeen, mikäli talossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä Lisäksi talo on paljon helpompi myydä kuin sähkölämmitteinen.
Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän takaisinmaksuaika verrattuna sähkökaapeleilla toteutettuun lämmitykseen on noin 6-7 vuotta.
”Ilma-vesilämpöpumpun teho ei riitä pakkasella.” Tämän väitteen kuulemme usein. Se voi olla totta tai ei, riippuen miten asiaa tarkastellaan. Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus on erittäin tärkeä osa projektia.
Ilmavesilämpöpumppujärjestelmän kaksi tehoa
On tärkeää erottaa toisistaan ulkoyksikön teho ja sähkövastuksen teho. Useimmiten puhutaan vain ulkoyksikön tehosta. Lähes yhtä oleellinen osa projektia on järjestelmän sähkövastuksen teho.
1. Ulkoyksikön teho
Laitteen esitteessä kerrotaan yleensä laitteen teho ja tehoalue. Yleisimmin omakotitaloihin asennetaan 8kw tehoisia ulkoyksiköitä. Silloin puhutaan ulkoyksikön nimellistehosta.
Eri valmistajien (esim. Mitsubishi Electric, Nibe, Jäspi, Viessmann. yms) ulkoyksiköissä on kuitenkin isoja eroja siinä, että minkä verran niistä saadaan lämmitystehoa irti esimerkiksi -7 ja -15 ulkolämpötilassa. Tällä on iso merkitys mitoitukseen. Toinen laitteisto tarvii 12kw nimellistehoisen ulkoyksikön ja toisessa riittää 8kw ulkoyksikkö, silti lopputulos voi olla sama.
On tärkeää, että ilmavesilämpöpumppumitoitus ottaa huomioon ulkoyksikön todellisen tehon pakkasella eikä tuijoteta vain nimellistehoa.
2. Sähkövastuksen teho
Ilma-vesilämpöpumpun sisäänrakennetun sähkövastuksen teho on yleensä 9kw. Huom yleensä. Joissain laitteissa se on 15kw ja toisissa 6kw.
Sähkövastustehoa voidaan nostaa asentamalla järjestelmään lisävastuksia.
Ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksen on oltava täystehoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ja kun ulkoyksikkö on sammuksissa kovalla pakkasella, niin sähkövastus jaksaa lämmittää koko talon ja käyttöveden.
Jos vastus on liian pieni, jossain vaiheessa talvea tulee kylmä. Talo ei kylmene kokonaan, mutta lämpötila saattaa laskea vaikkapa 15 asteeseen.
Vastus ei oikeastaan voi olla liian suuri, koska sen tehosta käytetään vain sen verran, mitä tarvitaan. Jossain harvoissa tilanteissa talon sähköliittymän koko voi jäädä pieneksi ja sitä joudutaan nostamaan.
Ostaisinko niin tehokkaan ulkoyksikön, että lämpö varmasti riittää?
Vaikka ostaisit 20 kw tehoisen ulkoyksikön (8kw kohteeseen), niin kovalla pakkasella se ei juurikaan auta. Tämä fakta on hyväksyttävä ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Itseasiassa liian iso ulkoyksikkö käy helposti pätkäkäyntiä, mikä lyhentää laitteen käyttöikää.
Laitteen tuoma vuosittainen säästö perustuu siihen, että suurin osa lämmityskaudesta mennään alle 20 asteen pakkasissa. Kovemmilla pakkasilla sähköä kuluu enemmän, mutta vuositasolla sähkönkulutus on silti pientä.
Ilmavesilämpöpumppu mitoitus – periaatteet
Energiankulutus ”raakana”
Mitoituksen lähtökohtana on käytettävä kulutusta ”raakana”. Tämä tarkoittaa sen laskemista, että minkä verran energiaa ja lämmitystehoa tarvitaan, kun taloa lämmitetään pelkällä päälämmitysjärjestelmällä. Silloin ei huomioida esim. takkaa, puusaunaa, ilmalämpöpumppua, aurinkokeräimiä tms., jotka ovat apulämmönlähteitä.
Ilmavesilämpöpumppujärjestelmä tulee mitoittaa niin, että teho riittää ilman apulämmönlähteitä. Tai jos tehdään alamittainen, niin asiakkaan tulee olla tästä hyvin tietoinen ja pystyä siirtämään tieto esim. seuraavalle omistajalle.
Asiakkaan ilmoittama kulutus
Lähtökohtana ilmavesilämpöpumpun mitoitukselle käytetään aina asiakkaan ilmoittamaa energiakulutusta. Esim. 2500l öljyä vuodessa tai 22 000kwh sähköä vuodessa.
Asiantuntijan tehtäväksi jää arvioida ja laskea, että mikä osa tästä kulutuksesta menee lämmitykseen ja käyttöveteen, esim. 22 000kwh kokonaissähkönkulutuksesta menee lämmitykseen todennäköisesti noin 17 000kwh.
Tai jos asiakkaan ilmoittama öljynkulutus on 2500l vuodessa, niin asiantuntija selvittää, että minkä verran poltetaan esimerkiksi puita takassa, onko ilp lämmitysmoodissa talvet tms.
Talon koko ja ikä
Toinen tärkeä tekijä ilmavesilämpöpumpun mitoituksessa on talon koko ja ikä. Yleensä tarkastellaan lämmitettäviä kuutioita. On olemassa tietyt arvot lämmityksen tarpeen arviointiin iän ja kuutioiden perusteella.
Esim. 1970 -luvun lisäeristämätön talo vaatii lämmitystehoa noin 25W/m3. Talon koko 100m2 ja keskimääräinen sisäkorkeus 2,5m. Lämmitettäviä kuutioita (m3) näin ollen 250.
Laskentakaava: 25W/m3 * 250m3 = 6250W = 6,25kW. Talon huipputehontarve on siis noin 6,25kw.
2010 -luvulla rakennetussa 100m2 talossa vastaava luku on 14W/m3.
Laskentakaava: 14W/m3 * 250m3 = 3500W = 3,5kW. Talon huipputehontarve on siis vain 3,5kw.
Tällä välille sattuvissa taloissa tältä väliltä.
Ristiinmitoitus
Kun asiakkaan ilmoittama kulutus ja kaavamainen talon kokoon ja ikään perustuva mitoitus laitetaan rinnakkain, puhutaan ns. ristiinmitoituksesta.
Ristiinmitoituksella tarkistetaan, että tarjottava laitteisto soveltuu taloon.
Ilma-vesilämpöpumpun mitoitusohjelma
Jokaisella valmistajalla/maahantuojalla on omille laitteilleen räätälöity mitoitusohjelma. Osaavan käyttäjän käsissä on työkalu on todella hyvä. Omaa etuaan ajavan kauppiaan käsissä työkalu on myös pelottavan hyvä. Tarkista siis mitoituksesta ainakin nämä:
Oikea postinumero, joka huomioi alueen lämpötilat siltä alueelta mihin pumppua ollaan asentamassa
Mitoitusperuste. Onko se asiakkaan antama kulutus, raakakulutus vai ristiinmitoitus, jossa on huomioitu molemmat.
Arvioitu käyttöveden osuus, eli keskimäärin talossa asuva henkilömäärä. Lisäksi mahdollisen käyttöveden kierron häviöt täytyy huomioida.
Lämmönjakoverkoston lämpötilat, TÄRKEÄ. Mitoitusohjelma antaa aivan eri lukuja riippuen siitä, onko maksimi vedenlämpötila 35, 55 vai 70. Voit lukea lisää täältä, ilmavesilämpöpumppu ja patterilämmitys
Käytettävät energian hinnat. Tarkista mitoituksesta esimerkiksi käytettävä sähkön hinta, että se vastaa todellisuutta teidän tapauksessanne.
Haluatko ilmaisen mitoituksen? Ota meihin yhteyttä ja kysy!
Kun harkitset uutta lämmitysjärjestelmää kotiisi, todennäköisesti teet valinnan ilmavesilämpöpumpun ja maalämmön välillä. Molemmat ovat erinomaisia, energiatehokkaista ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Vertailemme tässä artikkelissa niiden kustannuksia, säästöjä ja takaisinmaksuaikaa. Kohteena on omakotitalo, lämmönjakojärjestelmänä patterilämmitys.
Investointikustannukset eli ostohinta
Remonttikohde, ilmavesilämpöpumppu hinta
Ilmavesilämpöpumpun hinta normaaliin 150m2 neliöiseen omakotitaloon on noin 15 000€ avaimet käteen -periaatteella. Vaihteluväli on kohteen kohteen erityspiirteiden, koon, valitun laitteiston ja urakoitsijan toimesta noin 13 – 20 000€. Ilmavesilämpöpumpun hinta voidaan laskea tarkasti etukäteen kohteen mukaan.
Asennettaessa ilma-vesilämpöpumppu nykyisen lämmönlähteen, esim. öljykattilan rinnalle, on hintaluokka 10 – 15000€.
Kotitalousvähennystä tai muuta tukea on saatavilla 2000 – 4000€ kohteesta riippuen.
Remonttikohde, maalämpö hinta
Maalämpöjärjestelmän hinta avaimet käteen -periaatteella maksaa noin 20 – 25000€. Hintaero ilmavesilämpöpumppuun johtuu pääasiassa energiakaivon porauskustannuksista. Porauksen ja näin ollen koko järjestelmän kokonaiskustannuksia ei tiedetä tarkalleen etukäteen, koska porauksen lopulliset kustannukset vaihtelevat maaperän mukaan.
Maalämpöä ei nykyään juurikaan asenneta nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle.
Kotitalousvähennystä tai muuta tukea on saatavilla 2000 – 7000€ kohteesta riippuen.
Käyttökustannukset
Maalämpöpumppu ja ilmavesilämpöpumppu käyttävät molemmat sähköä. Lämmityskustannusten erot ovat pienet.
Maalämpöjärjestelmän investointi on suurempi, mutta käytön kustannukset ovat pienemmät.
Ilmavesilämpöpumppu käyttää enemmän sähköä varsinkin talvikuukausina. Laitteen tuoma vuosittainen säästö perustuukin siihen, että suurin osa lämmityskaudesta mennään alle 20 asteen pakkasissa. Kovemmilla pakkasilla sähköä kuluu enemmän, mutta vuositasolla sähkönkulutus on silti pientä.
Laskelmat on tehty Etelä-Suomen ilmastossa. Maan pohjoisosassa erot kasvavat.
Katso lämmityskustannusten erot alla olevasta esimerkistä.
Takaisinmaksuaika
Ilma-vesilämpöpumppu takaisinmaksuaika
Ostohinta 15000€
Tuet 4000€ (ELY öljystä luopuja)
Lopullinen kustannus 11 000€
Aikaisempi kustannus 3750€ (2500l öljyä, öljyn hinta 1,5€/l)
Lämmityskustannus ilmavesilämpöpumpulla 1350€ (8400kwh sähköä hinnalla 0,16€/kwh)
Säästö 2400€/vuosi
Takaisinmaksuaika 4,6 vuotta.
Maalämpö takaisinmaksuaika
Ostohinta 23 000€ + mahdolliset maaperästä johtuvat lisäkustannukset
Aikaisempi kustannus 3750€ (2500l öljyä, öljyn hinta 1,5€/l)
Lämmityskustannus maalämmöllä 1040€ (6500kwh sähköä hinnalla 0,16€/kwh)
Säästö 2710€/vuosi
Takaisinmaksuaika 6,3 vuotta. (Mahdolliset porauksen lisäkustannukset voivat pidentää aikaa hieman.)
Käyttöikä, pidemmän aikavälin vaikutukset
Maalämpöpumpun käyttöikä on noin 20 vuotta. Yleensä vain maalämpöpumppu tarvitsee uusia. Energiakaivo – jos se on mitoitettu oikein – on pitkäikäinen.
Ilma-vesilämpöpumpun käyttöikä on noin 15 vuotta. Yleensä uusitaan ulko- ja sisäyksikkö ja niiden välinen putkisto. Telineet, viemäröinnit, sähkönsyötöt yms. voidaan käyttää vanhasta.
Molempien järjestelmien huoltokustannukset ovat vähäisiä, lähinnä suodatinten puhdistusta.
Putkimaatti Oy urakoi lämmitysjärjestelmien vaihtoja + 100km säteellä Helsingistä. Voimme tarjota sinulle maalämmön tai ilmavesillämpöpumppujärjestelmän, toiveesi tai suosituksemme mukaan.
Ilmavesilämpöpumppu tarjoaa energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen ratkaisun lämmitykseen. Energian hinnan nousu ja ilmastonmuutos kannustavat kotitalouksia ja yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.
Ilmavesilämpöpumppu käyttää ulkoilmaa veden lämmittämiseen, kuluttaen vähemmän energiaa kuin perinteiset järjestelmät, kuten öljy- tai sähkölämmitys.
Pieni energiankulutus– tekee siitä hyvän vaihtoehdon niin uusille kuin vanhoille rakennuksille.
Ilmavesilämpöpumpun hyödyt:
Energiatehokkuus: Paras ilmavesilämpöpumppu voi olla jopa kolme kertaa tehokkaampi kuin perinteinen öljy- tai kaasukattila. Tämä johtuu siitä, että pumppu hyödyntää ulkoilman energiaa, joka on uusiutuvaa ja käytännössä ilmaista. Kun laite käyttää yhden kilowattitunnin sähköä, se voi tuottaa jopa kolme kilowattituntia lämpöenergiaa. Tämä vähentää merkittävästi energiankulutusta ja tekee ilmavesilämpöpumpuista erinomaisen valinnan kodeille, jotka haluavat optimoida energiankäyttönsä.
Kustannussäästöt: Ilmavesilämpöpumppu hyödyntää ulkoilman ilmaista energiaa, minkä ansiosta lämmityskulut voivat laskea jopa yli 50%. Tämä on erityisen tärkeää suurissa kiinteistöissä tai vanhoissa taloissa, joissa lämmityskustannukset voivat olla huomattavia. Vaikka alkuinvestointi on korkeampi verrattuna perinteisiin lämmitysjärjestelmiin, pieni energiakulutus maksaa pumpun takaisin muutamassa vuodessa.
Ympäristöystävällisyys: Ilmavesilämpöpumput vähentävät merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, koska ne käyttävät uusiutuvaa energiaa ulkoilmasta. Tämä tekee niistä ympäristöystävällisen valinnan ja auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Vaihtamalla esimerkiksi öljylämmityksestä ilmavesilämpöpumppuun, voit pienentää kotisi hiilijalanjälkeä merkittävästi. Lisäksi ilmavesilämpöpumppujen käyttö tukee kestävää energiankäyttöä ja vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.
Helppous: Modernit ilmavesilämpöpumputovat helppokäyttöisiä ja integroitavissa älykkäisiin ohjausjärjestelmiin. Etäohjausmahdollisuus mobiilisovelluksilla lisää mukavuutta, sillä voit seurata ja säätää kodin lämpötilaa missä tahansa. Tämä mahdollistaa energiankäytön optimoinnin, esimerkiksi laskemalla lämpötilaa silloin, kun et ole kotona.
Luotettavuus: Ilmavesilämpöpumput toimivat tehokkaasti ympäri vuoden, myös kylmissä olosuhteissa. Uudet järjestelmät on suunniteltu kestämään pitkään, ja monet valmistajat tarjoavat laitteille pitkän takuun, joka takaa mielenrauhan. Lisäksi pumppu voidaan asentaa olemassa olevan lämmitysjärjestelmän rinnalle, mikä tekee siitä joustavan vaihtoehdon.
Edullisempi kuin maalämpö:
Ilmavesilämpöpumppu on merkittävästi halvempi investointi kuin maalämpö. Vaikka maalämpö tarjoaa erinomaisia säästöjä, ilmavesilämpöpumpulla päästään lähes samoihin tuloksiin. Ilmavesilämpöpumppuremontille voidaan aina antaa kiinteä hinta toisin kuin maalämmölle, jonka porauskustannukset tiedetään tarkasti vasta asennuksen jälkeen. Asennus on yksinkertaisempi eikä vaadi maaperän mylläämistä, mikä tekee siitä nopeamman ja kustannustehokkaamman vaihtoehdon monille kiinteistöille. Tämä tekee ilmavesilämpöpumpusta houkuttelevan vaihtoehdon, erityisesti alueilla, joissa maaperä ei sovellu maalämpöön tai poraus olisi hankalaa ja kallista.
Lyhyesti:
Ilmavesilämpöpumppu on edullisempi, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto maalämmölle, sillä se tarjoaa lähes samat säästöt pienemmällä investoinnilla ja ilman maaperän mylläämistä. Se on monipuolinen ja helppo asentaa erilaisiin rakennuksiin ja tarpeisiin.
Poistoilmalämpöpumpun vaihto VILP + iv-kone -yhdistelmään on fiksua. Saat merkittävät säästöt lämmityskuluihin ja käyttö on helpompaa.
Otsikko on varsinainen sanahirviö. Tarkennetaan termejä:
Mikä on poistoilmalämpöpumppu?
Poistoilmalämpöpumppu eli PILP on yleensä pienehkön tai keskikokoisen omakotitalon päälämmönlähde. Se ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja lämmittää tuloilmaa, käyttövettä ja useimmiten myös patteri/lattialämmitysverkostoa. Laite näytää isolta jääkaapilta. Samassa laitteessa yhdistyy lämminvesivaraaja, lämmityslaite ja ilmanvaihtokone.
Mikä on ilma-vesilämpöpumppu?
Ilma-vesilämpöpumppu eli VILP (tai IVLP) on lämpöpumppu, joka lämmittää omakotitalon käyttöveden ja patteri/lattialämmitysverkoston. Laite sopii suurenkin omakotitalon lämmittämiseen. Ilma-vesilämpöpumppu koostuu ulko- ja sisäyksiköstä. Sisäyksikkö näyttää jääkaapilta ja ulkoyksikkö on noin 1 x 1 x 0,3 m kokoinen laatikko ulkona, jonka sisällä on propelli. Kylmäaine- tai vesiputkisto yhdistää ulko- ja sisäyksikön. Laite on kuin maalämpö, mutta ”kaivo” on ulkoilmassa.
Jos arvioit laitteita pelkästään yllä olevan tekstin perusteella, PILP saattaa kuulostaa paremmalta. Näin ei kuitenkaan aina ole.
PILP ja VILP keskeiset erot
Poistoilmalämpöpumppuon edullinen hankkia ja vie vähän tilaa. Tästä syystä taloja myyntiin rakentavat suosivat laitetta. Sähkönkulutus on suurta verrattuna ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön. Syynä on poistoilman rajallisuus.
Ilma-vesilämpöpumppu on kalliimpi ja vie hiukan enemmän tilaa. Sähkönkulutus on kuitenkin pientä, lähes maalämmön tasoa.
Suuntaa antava esimerkki sähkönkulutuksesta:
Suora sähkölämmitys 20 000kwh/vuosi
Poistoilmalämpöpumppu 15 000kwh/vuosi
Ilma-vesilämpöpumppu 8000 kwh/vuosi. Lue lisää VILPin sähkönkulutuksesta täältä:
