Tekijä: Juho Takkinen

  • Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu –  Kumpi on parempi valinta?

    Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu –  Kumpi on parempi valinta?

    Lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uutta taloa rakentaessa valinta tehdään pitkälti näiden kahden vaihtoehdon välillä. Niissä on paljon samankaltaisuutta, mutta myös eroja. Ei ole välttämättä olemassa ns. oikeaa valintaa, vaan valinta riippuu kohteen yksityiskohdista ja budjetista. Kummatkin vaativat vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän. 

    Maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu – mikä ero niillä on?

    Molemmat hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja toimivat edullisina lämmönlähteinä. Toimintaperiaatteessa ja kustannuksissa on kuitenkin eroja. 

    Näin maalämpö toimii

    maalämpöpumppu asennettuna


    Lyhyt ja yksinkertaistettu kuvaus: Maalämpöön kuuluu maalämpöpumppu talon sisälle ja lämmönkeruupiiri ulos. Lämmökeruupiiri on yleensä syvä (120-400m) kaivo, johon on asennettu muoviputket, eli kollektorit. Näissä kollektoreissa kiertää maalämpöneste, joka on etanolia eli alkoholia. Neste lämpenee kierron aikana hiukan ja lämmennyt neste johdetaan maalämpöpumpulle. Maalämpöpumppu siirtää lämmön talon ja käyttöveden lämmitykseen kylmäaineen ja kompressorin avulla. 

    Näin ilmavesilämpöpumppu toimii

    Ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on periaatteessa sama, mutta kun maalämmössä on kaivo, niin ilma-vesilämpöpumpussa on ulkoyksikkö. Ulkoyksikön läpi virtaa ilmaa ja tästä ilmasta siirretään lämpöä talon ja käyttöveden lämmitykseen kylmäaineen ja kompressorin avulla. 

    Ero energiankäytössä ja hyötysuhteessa

    Äkkiseltään ajateltuna tuntuu järjenvastaiselta, että +5 asteisella ulkoilmalla tai +5 asteisella (maalämpö)nesteellä pystytään lämmittämään talo ja käyttövesi. Tämä on kuitenkin mahdollista. Periaatteessa ulkoilmassa on lämpöä absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, eli -273’C lämpötilaan asti. 

    Maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu käyttävät molemmat sähköä. Kumpikin vain vähän, mutta maalämpöpumppu vielä vähemmän. Vähäisempi sähkönkulutus johtuu siitä, että maaperän lämpötila on kohtuullisen stabiili, kun taas ulkoilman lämpötila vaihtelee.

    Konkreettisena esimerkkinä: omakotitalossa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on noin 20 000 kWh, maalämpöpumppu kuluttaa sähköä tyypillisesti noin 4 000–5 000 kWh vuodessa. Vastaavassa kohteessa ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus on yleensä n. 6 000–7 000 kWh. Eroa syntyy siis keskimäärin 2 000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa nykyisillä sähkön hinnoilla muutaman sadan euron eroa vuositasolla. Tämä ero voi kasvaa etenkin kylminä talvina, jolloin maalämmön tasainen maaperälämpö antaa edun energiankulutuksessa. Toisaalta taas ero pienentyy lauhoina talvina.  

    Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu – kumpi on edullisempi pitkällä aikavälillä?

    Kun vertaillaan lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksia, kannattaa huomioida muutakin kuin pelkkä hankintahinta. Edullisuus pitkällä aikavälillä muodostuu asennuskustannuksista, käyttökustannuksista ja huollon tarpeesta. Lisäksi energian hinnan kehitys ja järjestelmän hyötysuhde eri sääolosuhteissa vaikuttavat lopputulokseen.

    Laitteiston ja asennuksen kustannukset

    Maalämpö vaatii lämpökaivon poraamisen (tai maapiirin asennuksen), mikä tekee investoinnista alkuun selvästi suuremman. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän hinta omakotitalossa asennettuna liikkuu 20 000–30 000 euron välillä kohteesta riippuen. Lisäksi on hyvä huomioida, että maalämpöjärjestelmän asennuskustannukset eivät ole täysin ennakoitavissa. Maaperän koostumus voi vaikuttaa kustannuksiin jonkun verran – esimerkiksi kallion sijainti oletettua syvemmällä, vesisuonet tai rikkoutunut kallioperä vaikuttavat kaikki kustannuksiin. Näitä tekijöitä ei voida tietää tarkasti ennen porauksen aloittamista, joten kokonaiskustannuksiin on syytä varata pieni joustovara. Yleensä + 2000€ riittää. 

    Ilma-vesilämpöpumppu on edullisempi vaihtoehto, sillä sen asennus on yksinkertaisempaa eikä se vaadi poraustöitä. Kokonaiskustannus asennettuna on tavallisesti 13 000 – 20 000 euroa.

    Ero alkuinvestoinnissa on siis merkittävä, mutta maalämmön korkeampi hyötysuhde ja pienemmät käyttökustannukset voivat pitkällä aikavälillä tasata eron. Ratkaisevaa on myös talon koko, energiantarve ja maaperän laatu. 

    Käyttökustannukset ja energiansäästö

    Maalämpö on siis edullisempi käyttää, ja sen hyötysuhde on parempi. Saavutettava energiansäästö ja rahallinen hyöty riippuvat pitkälti kohteen koosta ja energiantarpeesta. Mitä suurempi talo, sitä suuremmaksi ero kasvaa – isoissa taloissa säästö voi nousta satoihin euroihin vuodessa.

    Maalämmön tasainen maaperälämpö mahdollistaa korkean hyötysuhteen myös pakkasilla, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee ulkolämpötilan laskiessa. Tämä näkyy erityisesti kovien pakkasten aikaan, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarvii enemmän sähköä käyttöveden ja lämmityksen tuottamiseen.

    Esimerkki sähkönkulutuksesta ja kustannuksista

    Käytännön esimerkkinä voidaan tarkastella omakotitaloa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on 20 000 kWh. Jos maalämpöjärjestelmä kuluttaa tästä sähköä noin 5 000 kWh ja ilma-vesilämpöpumppu 7 000 kWh, erotus on 2 000 kWh vuodessa. Kun sähkön hintana käytetään 0,15 € per kilowattitunti, tarkoittaa tämä seuraavaa:

    • Maalämpö: 5 000 kWh × 0,15 € = 750 € vuodessa
    • Ilma-vesilämpöpumppu: 7 000 kWh × 0,15 € = 1 050 € vuodessa

    Säästöä maalämmöllä syntyy siis noin 300 € vuodessa. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ero on 3 000 euroa, olettaen että sähkön hinta pysyy samana. Jos sähkön hinta nousee tulevaisuudessa, maalämmön suhteellinen etu kasvaa. 

    Huollon ja elinkaaren erot

    Maalämpöpumpun elinkaari on tyypillisesti noin 20 vuotta, ilma-vesilämpöpumpulla se on keskimäärin noin 15 vuotta. Maalämmössä kaivolle ei useinkaan tarvitse tehdä mitään, vaan pelkkä maalämpöpumpun uusiminen riittää. Oletuksena, että kaivo on porattu riittävän syväksi eikä ole päässyt kylmenemään. 

    Molempien järjestelmien huoltokustannukset ovat melko samankaltaiset, noin 300–400 euroa per huoltokerta. Ammattimiehen tekemää huoltoa suositellaan 3–5 vuoden välein. 

    Vuosittaiset perushuollot, kuten suodattimien puhdistukset ja järjestelmän visuaalinen tarkastus, voi useimmissa tapauksissa tehdä myös itse. 

    Millainen talo hyötyy eniten maalämmöstä?

    Mitä suurempi energiankulutus, sitä parempi on maalämpö. Eli mitä isompi kohde, sitä parempi. 

    Maalämmön eduksi voidaan katsoa myös se, että sähkönsyötön tarve on paljon pienempi, jolloin mahdolliset sähköliittymän koon rajat eivät tule helposti vastaan. 

    Maalämpötalolla on hyvä maine, ja se voi olla myyntivaltti kiinteistökaupoissa.

    Uudisrakennus vs. vanha omakotitalo

    Uudisrakennuksissa on yleensä vesikiertoinen lattialämmitys, joka on ihanteellinen maalämmölle, sillä se mahdollistaa alhaisemmat verkoston lämpötilat ja korkeamman hyötysuhteen. 

    Vanhat omakotitalot ovat useimmiten varustettu patteriverkostolla, mutta maalämpö toimii niidenkin kanssa erinomaisesti. Patterien ikä ja lämmönluovutuskyky vaikuttaa hyötysuhteeseen vain vähän, koska suurin osa lämmityskaudesta mennään nollan tuntumassa. 

    Lämpökaivon tilantarve ja maaperän merkitys

    Lämpökaivo pyritään yleensä poraamaan mahdollisimman lähelle lämmönjakohuonetta, jossa maalämpöpumppu sijaitsee. Kaivon ja lämmönjakohuoneen välille kaivetaan putkisto, jonka kautta lämmönkeruuneste kiertää. 

    Kohteen maaperän koostumus vaikuttaa porauksen ja asennuksen kustannuksiin jonkin verran. Esimerkiksi jos kallio on syvällä maaperässä, kaikki maa-aines ennen kalliota on putkitettava. Putkittaminen lisää työn määrää ja nostaa kustannuksia.

    Milloin ilmavesilämpöpumppu on järkevä valinta?

    Ilma-vesilämpöpumppu on useimmiten järkevä valinta, jos haluaa saada merkittävää energiansäästöä, mutta ei ole valmis niin isoon investointiin ja projektiin kuin mitä maalämpö vaatii.

    Ilma-vesilämpöpumppu on järkevä valinta myös niihin kohteisiin, joihin maalämpöä ei voida asentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjavesialueet tai alueet, joissa on tehty tunnelivarauksia (esim. Helsinki). Näillä alueilla poraaminen voi olla rajoitettua tai täysin kiellettyä, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon. 

    Kevyempi investointi ja helpompi asennus

    Ilma-vesilämpöpumpun asennus vie yleensä noin kaksi päivää, ja se on teknisesti huomattavasti yksinkertaisempi prosessi kuin maalämmön poraus ja asennus. Eikä ilma-vesilämpöpumpun asentaminen ei vaadi lupia rakennusvalvonnasta. 

    Investointi on tyypillisesti noin 30–40 % maalämpöä halvempi, vaikka energiankulutuksen ero jää suhteellisen pieneksi. Tästäpä syystä yhä useampi omakotitaloasukas päätyy ilma-vesilämpöpumppuun. 

    Ainoa osa-alue, jossa ilma-vesilämpöpumppu ei ole yksinkertaisempi kuin maalämpö, on sähkötyöt. Järjestelmä vaatii kuusi paikkaa sähkökeskuksesta tai keskuksen laajennuksen, mikä tekee siitä hiukan työläämmän sähköjen osalta. 

    Toiminta eri sääolosuhteissa

    Vaikka aiemmin todettiin, että ulkoilmassa on lämpöä absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, ei lämpöpumppu kuitenkaan pysty hyödyntämään sitä aivan sinne asti. Ilma-vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti ja järkevällä hyötysuhteella yleensä noin –15––20 pakkasasteeseen saakka. Kun ulkolämpötila laskee tätä alemmas, hiukan merkistä ja mallista riippuen, ulkoyksikkö sammuu –20––28 asteen kohdalla. Tämän jälkeen lämmitys siirtyy sähkövastukselle.

    Tämä luonnollisesti heikentää hyötysuhdetta, mutta käytännössä vaikutus jää pieneksi. Näin kylmiä kelejä on Suomessa vuodessa niin vähän, että niillä on kokonaisuuden kannalta vain vähäinen merkitys. Suurimman osan vuodesta ilma-vesilämpöpumppu toimii taloudellisesti. 

    Ympäristövaikutukset – kumpi on ekologisempi?

    Sekä maalämpö että ilma-vesilämpöpumppu hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Ympäristövaikutusten näkökulmasta ero näiden kahden välillä on melko pieni, mutta maalämpö saa pienen etulyöntiaseman paremman hyötysuhteensa ansiosta. Käytännössä kumpikin ratkaisu on huomattavasti ekologisempi kuin perinteinen öljy- tai sähkölämmitys.

    Uusiutuvan energian hyödyntäminen

    Sekä maalämpöpumppua että ilma-vesilämpöpumppua voidaan käyttää täysin uusiutuvalla energialla. Kun järjestelmän käyttämä sähkö tuotetaan esimerkiksi vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla, saavutetaan fossiilivapaa lämmitysratkaisu. Tämä tekee lämpöpumpuista ympäristön kannalta erittäin kestävän vaihtoehdon, sillä niiden päästöt syntyvät lähes yksinomaan käytetyn sähkön tuotannosta. Valitsemalla uusiutuvan energian sähkösopimuksen voi siis lämmittää kotinsa käytännössä päästöttömästi.

    CO₂-päästöjen vertailu

    Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat molemmat vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, mutta maalämpö tuottaa yleensä hieman vähemmän hiilidioksidipäästöjä koko käyttöikänsä aikana. Tämä johtuu sen paremmasta hyötysuhteesta ja tasaisemmasta energiankäytöstä vuoden ympäri. Ilma-vesilämpöpumpun päästöt voivat nousta hetkellisesti kovilla pakkasilla, kun sähkövastus on käytössä, mutta kokonaisuudessaan ero on varsin pieni.

    Jos molemmat järjestelmät toimivat uusiutuvalla sähköllä, niiden hiilijalanjälki on käytännössä olematon. Tällöin tärkein ympäristövaikutuksiin liittyvä ero syntyy lähinnä asennustyön ja materiaalien määrästä, jossa ilma-vesilämpöpumppu on hieman kevyempi vaihtoehto.

    Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu? 

    Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmat järjestelmät tarjoavat energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen tavan lämmittää kotia. Maalämpö sopii erityisen hyvin suurempiin kohteisiin, joissa energiantarve on korkea ja investointia tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Ilma-vesilämpöpumppu taas on erinomainen valinta silloin, kun halutaan pienempi alkuinvestointi ja helppo asennus ilman suurempia asennustöitä.

    Lopullinen valinta riippuu monesta tekijästä – talon koosta, sijainnista, maaperästä ja budjetista. Yleisesti ottaen kumpikin ratkaisu tuo merkittävää säästöä verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin ja nostaa kiinteistön arvoa. Parhaan ratkaisun löytämiseksi kannattaa pyytää asiantuntija kartoittamaan kohteen olosuhteet ennen päätöstä.

    Kumpi sopii sinun kotiisi?

    Kun selvitetään, kumpi järjestelmä sopii juuri sinun kotiisi, on hyvä tarkastella ainakin seuraavia asioita:

    • Sijainti: missä päin kohde sijaitsee ja millaiset olosuhteet siellä vallitsevat.
    • Maalämpökaivon rajoitukset: onko alueella rajoituksia, kuten pohjavesialue tai tunnelivarauksia.
    • Kustannukset ja energiankulutus: millaiset investointi- ja käyttökustannukset ovat realistisia.
    • Sähköliittymä: riittääkö nykyinen liittymä vai tarvitaanko muutoksia.
    • Kannattavuus halutulla aikavälillä tarkasteltuna: mikä vaihtoehto hyödyttää sinua eniten. Esim. suunnitelmissa oleva talon myynti voi vaikuttaa ratkaisuun. 

    Todellisuudessa yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa – on vain erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Sinä teet päätöksen, me tarjoamme faktat sen tueksi.

    Pyydä Putkimaatin asiantuntijalta arvio kotisi parhaasta ratkaisusta

  • Kova pakkanen syö kaikki ilmavesilämpöpumpun tuomat säästöt?

    Kova pakkanen syö kaikki ilmavesilämpöpumpun tuomat säästöt?

    Kuulemme toisinaan ajatuksen tarjotessamme ilma-vesilämpöpumppua, että ”mitäs sitten, kun on kova pakkanen pitkän aikaa? Lämpöpumppu ei jaksa lämmittää ja kaikki säästöt menee siinä.” Tämä on varsin ymmärrettävä ajatus ja haluaisimme pureutua siihen vähän tarkemmin.

    Miten ilma-vesilämpöpumppu käyttäytyy kovalla pakkasella?

    On totta, että kovimmilla pakkasilla lämpöpumpun ulkoyksikön teho laskee, ja tällöin avuksi kytkeytyy sähkövastus. Vastus varmistaa, että kodin sisälämpö pysyy miellyttävänä myös silloin, kun ulkona paukkuu kova pakkanen. Tämä ei tarkoita sitä, että koko järjestelmä menettäisi järkevyyttään vaikka hyötysuhde hetkeksi huononee.

    On tärkeää mitoittaa myös sähkövastus oikein. Lue lisää mitoituksesta täältä.

    Mitä lämmitys maksaa sähkövastuksella?

    Jos koko lämmitys hoidettaisiin pelkällä sähkövastuksella, kustannus olisi tämän hetken keskimääräisellä sähkön ja siirron hinnalla noin 0,16 €/kWh.

    Jos koko lämmitys hoidettaisiin pelkällä öljylämmityksellä, kustannus olisi tämän hetken keskimääräisellä öljyn hinnalla noin 0,15 €/kWh.

    Öljyn ja sähkön hinta elää markkinan mukaan:

    • Öljyn hinta voi vaihdella paljonkin – joskus öljyllä lämmittäminen on ollut halvempaa kuin sähköllä, toisinaan taas selvästi kalliimpaa.
    • Sähkösopimuksia on monenlaisia. Kiinteähintainen sopimus tuo ennustettavuutta, mutta voi olla kalliimpi. Pörssisähkön käyttäjät hyötyvät erityisesti niistä tunneista, jolloin sähkön hinta on matala.

    Lämmitys maksaa siis hetkellisesti kovien pakkasten aikaan saman verran kuin öljylämmitys maksaa koko ajan.

    Kaiken muun ajan lämmitys on keskimäärin kolme kertaa halvempaa.

    Kuinka paljon kovilla pakkasilla on merkitystä?

    Suomessa kovimmat pakkaset kestävät yleensä vain muutamia päiviä tai viikkoja vuodessa. Valtaosan vuodesta lämpöpumppu toimii tehokkaasti ja säästää merkittävästi verrattuna siihen, että koko lämmitys hoidettaisiin sähköllä tai öljyllä.
    Käytännön kokemus tuhansilta asiakkailtamme osoittaa, että kokonaisvuositasolla säästöt ovat selvät, vaikka kovimmat pakkaspäivät nostavatkin hetkellisesti kulutusta.

    Kaaviokuva energian määrän tarpeesta vuosittain omakotitalossa

    Oheinen kuvaaja näyttää 25 000kwh lämmitykseen kuluttavan omakotitalon vuosittaise energiantarpeen eri ulkolämpötiloissa huomioiden edellisen 10 vuoden keskiarvon. Näemme siitä, että suurin osa energiasta kuluu -10 ja + 10 lämpötilan välissä.

    Kovat pakkaset eivät syö kaikkia säästöjä

    Kovat pakkaset eivät syö kaikkia säästöjä – ne korkeintaan tasoittavat tilannetta lyhyeksi aikaa. Kun katsotaan koko vuoden lämmityskustannuksia, lämpöpumppu on edelleen selvästi järkevämpi ja taloudellisempi ratkaisu kuin pelkkä sähkö- tai öljylämmitys.

    Haluatko tietää, mitä lämpöpumppu säästäisi juuri sinun kodissasi? Tilaa meiltä maksuton kartoitus, niin lasketaan yhdessä luvut.

  • Tukea öljylämmityksestä luopumiseen? Näin haet avustusta tai kotitalousvähennystä

    Moni suomalainen suunnittelee öljylämmityksestä luopumista jollakin aikavälillä. Valtio tarjoaa korotetun kotitalousvähennyksen öljylämmityksestä luopujille vuonna 2025. Ely-keskuksen avustushaku pientalojen omistajille avataan taas syksyllä 2025.

    Tässä artikkelissa käymme läpi tämän hetken saatavilla olevat tuet, kun halutaan luopua omakotitalon öljylämmityksestä. Asioita on yksinkertaistettu selkeyden vuoksi.

    Ely-keskuksen tuki tai korotettu kotitalousvähennys – voit saada vain toisen

    Kumpi tuki on kannattavampi, riippuu hankkeesta.

    Korotettu kotitalousvähennys

    Öljylämmityksestä luopumiseen liittyvät työt oikeuttavat korotettuun kotitalousvähennykseen vuosina 2025–2027.

    Vähennysprosentti on 60% työn osuudesta, jos työ on ostettu yritykseltä.

    Enimmäismäärä on 3 500 euroa per henkilö vuodessa ja puolisoiden yhteenlaskettu enimmäismäärä voi olla 7 000 euroa.

    Tuki haetaan ilmoittamalla työn osuus verottajan palveluun.

    Elyn tuki avataan syksyllä 2025. Lue lisää täältä.

    Hae korotettua kotitalousvähennystä

    TukimuotoKorotettu kotitalousvähennys
    Kenelle? Kaikille veronmaksajille, myös vapaa-ajanasunnoissa
    Tuen suuruusJopa 7000€
    Milloin haetaan? Jälkikäteen.
    Milloin ja miten maksetaan? Veronpalautuksina tai veroprosentin pienentämisenä.
    Mihin sopii parhaiten? Maalämpöhankkeeseen porauksen suuren työnosuuden vuoksi.

    Ammattitaitoista apua lämmitysjärjestelmän uusintaan

    Putkimaatti Oy auttaa sinua koko projektin ajan – vanhan öljykattilan purusta uuden lämmitysjärjestelmän suunnitteluun ja asennukseen. Meiltä saat myös selkeän tarjouksen ja käymme yksityiskohtaisesti läpi, mikä on sinulle paras tukimuoto.

    Ota yhteyttä, niin mietitään yhdessä paras ja taloudellisin ratkaisu juuri sinun kotiisi.

  • Öljylämmityksen vaihto maalämpöön – katso tulokset viimeisen kolmen vuoden ajalta!

    Öljylämmityksen vaihto maalämpöön – katso tulokset viimeisen kolmen vuoden ajalta!

    Heikki Hakalan Nurmijärven Rajamäellä sijaitseva omakotitalo kulutti aikaisemmin öljyä 3500l vuodessa lämmitykseen. Mikäli sama lämmitys olisi toteutettu sähkölämmityksellä, sähköä olisi kulunut n. 35 000kwh. Öljylämmityksen vaihto maalämpöön sujui helposti.

    öljylämmityksen vaihto maalämpöön. Kuvassa vanha öljykattila.

    Kustannukset olivat luokkaa 4500€ – 6000€ vuodessa, riippuen öljyn hinnasta.

    2022 Asiakas päätti vaihtaa lämmitysmuodoksi maalämmön.

    Uusi maalämpöpumppu asennettuna paikoilleen.

    Öljykattila poistettiin ja vietiin kierrätykseen.

    Talman Energiaporaus porasi 250m syvän kaivon ja Putkimaatti Oy asensi 4-16kw Bosch invertterimaalämpöpumpun

    Kustannukset olivat n. 26 000€ kokonaisuudessaan, avaimet käteen -palveluna.

    Asiakas sai korotetun kotitalousvähennyksen luopuessaan öljylämmityksestä (n. 6000€), kokonaiskustannukset olivat siis lopulta noin 20 000€

    Maalämpöpumpun sähkönkulutus, kaaviokuva vuosilta 2021-2025.
    Screenshot

    Sähkönkulutus remontin jälkeen on ollut noin 13 000kwh per vuosi. Huomioitavaa on, että sähkönkulutus oli ennen remonttia noin 3000-5000kw vuosi, joten sähkönkulutus nousi noin 10 000kwh/vuosi

    10 000kwh sähköä maksaa n. 1500€/vuosi

    Rahallista säästöä joka vuosi noin 3000€-4500€.

    Takaisinmaksuaika kohteessa 4,5 – 6,5 vuotta.

    Sijoitetun pääoman tuotto n. 20% (osakemarkkinoilta keskimäärin 8%)

    Öljylämmityksen vaihto maalämpöön on varsin kannattavaa, eikö! Haluaisitko laskelman, miten tämä toimisi sinun kohteessasi?

  • Mikä on hyötysuhde?

    Mikä on hyötysuhde?

    Hyötysuhde on keskeinen käsite niin lämpöpumpuissa kuin monissa muissakin energiajärjestelmissä. Se kuvaa, kuinka tehokkaasti laite muuntaa käytettyä energiaa hyödylliseksi energiaksi. Hyötysuhde ilmaistaan prosentteina tai suhdelukuna, ja sen avulla voidaan arvioida lämmitysjärjestelmän taloudellisuutta ja ekologisuutta.

    Miten hyötysuhde lasketaan?

    Hyötysuhde (η) lasketaan kaavalla:

    η = (hyödyllinen energia / käytetty energia) × 100 %

    Esimerkiksi, jos lämpöpumppu kuluttaa 1 kWh sähköä ja tuottaa 3 kWh lämpöenergiaa, sen hyötysuhde on:

    η = (3 kWh / 1 kWh) × 100 % = 300 % eli hyötysuhde on 3.

    Tälläisessä tapauksessa puhutaan yleensä lämpökertoimesta (COP, Coefficient of Performance), joka on lämpöpumpuille ominainen tehokkuuden mittari.

    Esimerkkejä hyötysuhteesta

    1. Vedenkeittimen hyötysuhde

    Vedenkeitin kuluttaa 1000 W sähköä ja lämmittää veden 900 W:n edestä. Laitteen hyötysuhde on 90 %. Tämä tarkoittaa, että 10 % energiasta menee hukkaan esimerkiksi lämpöhäviöinä. Hyötysuhde on 0,9.

    2. Polttomoottoriauton hyötysuhde

    Bensiiniauton moottorin hyötysuhde on tyypillisesti vain noin 30 %. Eli jos moottoriin syötetään 100 yksikköä energiaa bensiinistä, vain 30 yksikköä muuttuu liike-energiaksi ja loput häviävät lämpönä. Hyötysuhde on 0,3

    3. Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde talvella

    Ilmavesilämpöpumppu voi tuottaa esimerkiksi -5 °C ulkolämpötilassa 2,5 kWh lämpöenergiaa jokaisella 1 kWh:nsähköllä. Sen hyötysuhde on tällöin 250 % eli 2,5.

    Jos taas pakkasta on -20 °C, hyötysuhde voi laskea 150 %:iin eli 1,5:n, koska pumpun on vaikeampi kerätä energiaa kylmästä ulkoilmasta.

    Miksi hyötysuhde on tärkeä?

    Hyötysuhteen ymmärtäminen auttaa valitsemaan energiatehokkaita ratkaisuja, jotka säästävät sekä rahaa että ympäristöä. Lämpöpumput ovat esimerkkejä järjestelmistä, jotka voivat ylittää 1 eli 100 % hyötysuhteen, koska ne siirtävät energiaa sen sijaan, että ne vain muuntavat sen.

    Kun valitset uutta lämmitysjärjestelmää kotiisi, kannattaa vertailla eri lämmitysmuotojen hyötysuhteita ja kokonaiskustannuksia. Hyötysuhde vaikuttaa suoraan lämmityksen energiankulutukseen ja pitkän aikavälin säästöihin.