Yhteys

Avainsana: ilmavesilämpöpumppu

  • Ilmavesilämpöpumppu kaukolämmön tilalle?

    Ilmavesilämpöpumppu kaukolämmön tilalle?

    Kaukolämpö on pitkään ollut varma ja huoleton lämmitysratkaisu, mutta 2020-luvun hintojen nousu on saanut monet miettimään vaihtoehtoja. Yksi kysytyimmistä vaihtoehdoista on ilma-vesilämpöpumppu. Mutta onko se järkevä ratkaisu? Entä mitä muutoksia se vaatii?

    Käytännössä kaukolämmöstä luopuminen ja ilma-vesilämpöpumpun asentaminen on täysin mahdollista. Se ei kuitenkaan sovi kaikille, vaan kannattavuus riippuu monesta tekijästä. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset asiat, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen päätöstä.

    Miksi kaukolämmöstä halutaan luopua?

    Yleisin syy on kustannukset. Kaukolämmön hinta on noussut merkittävästi viime vuosina, ja monella paikkakunnalla kaukolämmöllä lämmittäminen maksaa saman verran kuin suoralla sähkölämmityksellä. 

    Kaukolämmön hinta koostuu osista: energiamaksusta ja perusmaksusta. Tyypillisesti omakotitalossa kaukolämmön vuosikustannus voi olla 2 000–3 500 euroa riippuen talon koosta ja kulutuksesta.

    Ilma-vesilämpöpumppu voi  puolittaa lämmityskustannukset. Tämä on houkutteleva vaihtoehto erityisesti niille, joilla kaukolämmön vaihdin tulisi joka tapauksessa uusittavaksi lähiaikoina. 

    Vesikiertoinen järjestelmä

    Kaukolämpötalossa on lähes aina vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä eli patterit tai lattialämmitys. Tämä on erinomainen lähtökohta, sillä ilma-vesilämpöpumppu toimii juuri tällaiseen järjestelmään.

    Käytännössä kaukolämpö lämmittää talon vesikiertoa, ja kun siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, se ottaa saman tehtävän hoitaakseen. Olemassa oleva verkosto voidaan siis hyödyntää sellaisenaan.

    Ilmavesilämpöpumppu kaukolämmön tilalle – mitä se vaatii?

    Teknisesti asennus on melko suoraviivainen, mutta muutamia asioita täytyy huomioida.

    1. Kaukolämpöliittymästä irtautuminen

    Ensimmäinen askel on irtautuminen kaukolämpöverkosta. Tämä vaatii ilmoituksen kaukolämpöyhtiölle ja irtautumiseen liittyy usein kustannuksia.

    Irtautumismaksu vaihtelee yhtiöittäin ja voi olla muutamasta sadasta eurosta jopa useisiin tuhansiin euroihin. Joissain tapauksissa maksu määräytyy liittymän iän ja koon mukaan. Selvitä oman kaukolämpöyhtiösi maksut kysymällä heiltä. 

    2. Kaukolämpökeskuksen purku sekä sisä- ja ulkoyksikön asennus

    Ilma-vesilämpöpumppu koostuu ulkoyksiköstä ja sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö asennetaan talon seinustalle ja sisäyksikkö sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen tai vastaavaan tilaan.

    Sisäyksikkö liitetään olemassa olevaan lämmönjakoverkkoon. Käytännössä vanhat kaukolämpöputket katkotaan ja tilalle kytketään ilma-vesilämpöpumpun sisäyksikkö. Työ on ammattilaiselle rutiinia ja vie yleensä noin kaksi päivää.

    3. Sähkötyöt

    Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee kuusi vapaata paikkaa sähkökeskuksessa tai keskuksen laajennuksen. Tämä on hieman enemmän kuin mitä esimerkiksi maalämpöpumppu vaatisi, mutta ei missään tapauksessa mahdoton toteuttaa.

    Sähköasennuksista vastaa aina sähköasentaja, ja kustannus riippuu kohteen lähtötilanteesta. Joissakin tapauksissa sähköliittymän kokoa voi olla tarpeen nostaa, mutta tämä on harvinaisempaa.

    4. Käyttöveden tuotanto

    Kaukolämpötalossa käyttövesi lämmitetään yleensä lämmönvaihtimella, joka toimii kaukolämmöllä. Käyttövesi ei lopu koskaan kesken, mutta energiaa toki kuluu käytön mukaan. 

    Kun siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, käyttövesi lämmitetään varaajassa. Varaajan koko on rajallinen (yleensä 200l omakotitaloissa), mutta suurennettavissa tarpeen mukaan. 

    Kannattavuus – milloin vaihto on järkevä?

    Kaukolämmön korvaaminen ilma-vesilämpöpumpulla on investointi, jonka takaisinmaksuaika riippuu useista tekijöistä.

    Investoinnin kustannukset

    Ilma-vesilämpöpumpun kokonaiskustannus asennettuna on tyypillisesti 13 000–20 000 euroa. Tähän tulee lisätä mahdollinen irtautumismaksu kaukolämpöverkosta.

    Käyttökustannukset ja säästöt

    Käytännön esimerkkinä voidaan tarkastella omakotitaloa, jonka vuotuinen lämmitysenergia on 20 000 kWh.

    Kaukolämmöllä:
    Kustannus on tyypillisesti 0,10–0,13 €/kWh energiamaksun osalta, johon lisätään perus- ja tehomaksut. Kokonaiskustannus on usein noin 2 500–3 000 euroa vuodessa.

    Ilma-vesilämpöpumpulla:
    Sähkönkulutus on noin 6 000–7 000 kWh vuodessa. Sähkön hinnalla 0,15 €/kWh kustannus on noin 900–1 050 euroa vuodessa.

    Säästöä syntyy siis noin 1 500–2 000 euroa vuodessa. Kun investointi on esimerkiksi 14 000 euroa ja irtautumismaksu 2 000 euroa, kokonaisinvestointi on 16 000 euroa. Lisäksi hankkeesta saa kotitalousvähennystä, joka laskee kustannuksia noin 2000€. 

    Takaisinmaksuaika on tällöin noin 7-9 vuotta.

    Mikäli kaukolämmönvaihdin olisi jouduttu joka tapauksessa vaihtamaan (kustannus noin 6500-8500€), voi tämän summan vähentää ilma-vesilämpöpumpun hankintahinnasta takaisinmaksuaikaa laskettaessa. Takaisinmaksuaika tippuu noin puolet lyhyemmäksi.

    Entä jos sähkön hinta nousee?

    Tämä on oikeutettu huoli, joka kannattaa ottaa huomioon. On totta, että ilma-vesilämpöpumppu käyttää sähköä, ja sähkön hinnan nousu vaikuttaa käyttökustannuksiin.

    Käytännössä kuitenkin huomaamme, että sähkön ja kaukolämmön hinnat kehittyvät yleensä samaan suuntaan – molemmat nousevat tai laskevat energiamarkkinan mukana. Jos sähkön hinta nousee merkittävästi, myös kaukolämmön hinta todennäköisesti nousee samaan aikaan.

    Lisäksi ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on niin korkea, että vaikka sähkön hinta nousisi 50 %, lämmityskustannukset olisivat silti kilpailukykyiset kaukolämpöön verrattuna. Esimerkiksi jos sähkön hinta nousisi 0,15 €/kWh:sta 0,23 €/kWh:iin, vuosikustannus nousisi noin 1 050 eurosta 1 600 euroon – silti selvästi kaukolämpöä edullisempi.

    Milloin ilmavesilämpöpumppu ei ole järkevä vaihtoehto?

    On tilanteita, joissa kaukolämpö kannattaa pitää.

    Pieni asunto tai rivitaloasunto

    Pienissä kohteissa lämmityskustannukset ovat jo valmiiksi pieniä, jolloin säästö jää niin vähäiseksi, ettei investointi maksa itseään takaisin järkevässä ajassa.

    Jos vuosittainen kaukolämpölasku on alle 1 500 euroa, ilma-vesilämpöpumppu ei todennäköisesti ole kannattava vaihtoehto.

    Tulevaisuuden suunnitelmat epäselvät

    Jos talon myynti on suunnitteilla lähivuosina, investointi ei välttämättä ehdi maksaa itseään takaisin. Toisaalta ilma-vesilämpöpumppu voi olla myyntivaltti, jos ostaja arvostaa alhaisia käyttökustannuksia.

    Kaukolämpösopimus sitova

    Joissakin tapauksissa kaukolämpösopimus voi olla määräaikainen tai sisältää ehtoja, jotka tekevät irtautumisesta kallista. Kannattaa selvittää oman sopimuksen ehdot ennen päätöstä.

    Ympäristönäkökulma

    Sekä kaukolämpö että ilma-vesilämpöpumppu voivat olla ympäristöystävällisiä riippuen energian tuotantotavasta.

    Kaukolämpö tuotetaan usein jätteenpolttolaitoksissa tai yhdistetyissä lämpö- ja voimalaitoksissa. Päästöt riippuvat täysin siitä, millä polttoaineella energia tuotetaan. Puulla, hiilellä, öljyllä vai biopolttoaineilla.

    Ilma-vesilämpöpumppu käyttää sähköä, jonka ympäristövaikutukset riippuvat sähkön tuotantotavasta. Jos valitset uusiutuvan energian sähkösopimuksen, lämmität kotisi käytännössä päästöttömästi.

    Käytännössä kumpikin ratkaisu voi olla ympäristöystävällinen oikeilla valinnoilla.

    Ilmavesilämpöpumppu kaukolämmön tilalle – kannattaako se?

    Yhteenvetona voidaan todeta, että ilma-vesilämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto kaukolämmölle erityisesti suuremmissa omakotitaloissa, joissa lämmityskustannukset ovat merkittävät.

    Kannattavuus paranee, jos:

    • Vuosittaiset kaukolämpökustannukset ovat yli 2 000 euroa
    • Irtautumismaksu on kohtuullinen
    • Aiot asua talossa vielä useita vuosia
    • Kaukolämmönvaihdin pitäisi joka tapauksessa vaihtaa

    Vaihto ei välttämättä ole järkevä, jos:

    • Lämmityskustannukset ovat jo pienet
    • Irtautumismaksu on erittäin korkea
    • Talon myynti on suunnitteilla lähivuosina

    Kannattaako sinun vaihtaa?

    Todellisuudessa yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa – on vain erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Sinä teet päätöksen, me tarjoamme faktat sen tueksi.

    Haluatko tietää, mitä ilma-vesilämpöpumppu säästäisi juuri sinun kodissasi?

    Tilaa meiltä maksuton kartoitus, niin lasketaan yhdessä luvut ja kannattavuus juuri sinun tilanteessasi.

    Pyydä kartoitus

  • Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu –  Kumpi on parempi valinta?

    Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu –  Kumpi on parempi valinta?

    Lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uutta taloa rakentaessa valinta tehdään pitkälti näiden kahden vaihtoehdon välillä. Niissä on paljon samankaltaisuutta, mutta myös eroja. Ei ole välttämättä olemassa ns. oikeaa valintaa, vaan valinta riippuu kohteen yksityiskohdista ja budjetista. Kummatkin vaativat vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän. 

    Maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu – mikä ero niillä on?

    Molemmat hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja toimivat edullisina lämmönlähteinä. Toimintaperiaatteessa ja kustannuksissa on kuitenkin eroja. 

    Näin maalämpö toimii

    maalämpöpumppu asennettuna


    Lyhyt ja yksinkertaistettu kuvaus: Maalämpöön kuuluu maalämpöpumppu talon sisälle ja lämmönkeruupiiri ulos. Lämmökeruupiiri on yleensä syvä (120-400m) kaivo, johon on asennettu muoviputket, eli kollektorit. Näissä kollektoreissa kiertää maalämpöneste, joka on etanolia eli alkoholia. Neste lämpenee kierron aikana hiukan ja lämmennyt neste johdetaan maalämpöpumpulle. Maalämpöpumppu siirtää lämmön talon ja käyttöveden lämmitykseen kylmäaineen ja kompressorin avulla. 

    Näin ilmavesilämpöpumppu toimii

    Ilma-vesilämpöpumpun toimintaperiaate on periaatteessa sama, mutta kun maalämmössä on kaivo, niin ilma-vesilämpöpumpussa on ulkoyksikkö. Ulkoyksikön läpi virtaa ilmaa ja tästä ilmasta siirretään lämpöä talon ja käyttöveden lämmitykseen kylmäaineen ja kompressorin avulla. 

    Ero energiankäytössä ja hyötysuhteessa

    Äkkiseltään ajateltuna tuntuu järjenvastaiselta, että +5 asteisella ulkoilmalla tai +5 asteisella (maalämpö)nesteellä pystytään lämmittämään talo ja käyttövesi. Tämä on kuitenkin mahdollista. Periaatteessa ulkoilmassa on lämpöä absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, eli -273’C lämpötilaan asti. 

    Maalämpöpumppu ja ilma-vesilämpöpumppu käyttävät molemmat sähköä. Kumpikin vain vähän, mutta maalämpöpumppu vielä vähemmän. Vähäisempi sähkönkulutus johtuu siitä, että maaperän lämpötila on kohtuullisen stabiili, kun taas ulkoilman lämpötila vaihtelee.

    Konkreettisena esimerkkinä: omakotitalossa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on noin 20 000 kWh, maalämpöpumppu kuluttaa sähköä tyypillisesti noin 4 000–5 000 kWh vuodessa. Vastaavassa kohteessa ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutus on yleensä n. 6 000–7 000 kWh. Eroa syntyy siis keskimäärin 2 000 kWh vuodessa, mikä tarkoittaa nykyisillä sähkön hinnoilla muutaman sadan euron eroa vuositasolla. Tämä ero voi kasvaa etenkin kylminä talvina, jolloin maalämmön tasainen maaperälämpö antaa edun energiankulutuksessa. Toisaalta taas ero pienentyy lauhoina talvina.  

    Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu – kumpi on edullisempi pitkällä aikavälillä?

    Kun vertaillaan lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannuksia, kannattaa huomioida muutakin kuin pelkkä hankintahinta. Edullisuus pitkällä aikavälillä muodostuu asennuskustannuksista, käyttökustannuksista ja huollon tarpeesta. Lisäksi energian hinnan kehitys ja järjestelmän hyötysuhde eri sääolosuhteissa vaikuttavat lopputulokseen.

    Laitteiston ja asennuksen kustannukset

    Maalämpö vaatii lämpökaivon poraamisen (tai maapiirin asennuksen), mikä tekee investoinnista alkuun selvästi suuremman. Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän hinta omakotitalossa asennettuna liikkuu 20 000–30 000 euron välillä kohteesta riippuen. Lisäksi on hyvä huomioida, että maalämpöjärjestelmän asennuskustannukset eivät ole täysin ennakoitavissa. Maaperän koostumus voi vaikuttaa kustannuksiin jonkun verran – esimerkiksi kallion sijainti oletettua syvemmällä, vesisuonet tai rikkoutunut kallioperä vaikuttavat kaikki kustannuksiin. Näitä tekijöitä ei voida tietää tarkasti ennen porauksen aloittamista, joten kokonaiskustannuksiin on syytä varata pieni joustovara. Yleensä + 2000€ riittää. 

    Ilma-vesilämpöpumppu on edullisempi vaihtoehto, sillä sen asennus on yksinkertaisempaa eikä se vaadi poraustöitä. Kokonaiskustannus asennettuna on tavallisesti 13 000 – 20 000 euroa.

    Ero alkuinvestoinnissa on siis merkittävä, mutta maalämmön korkeampi hyötysuhde ja pienemmät käyttökustannukset voivat pitkällä aikavälillä tasata eron. Ratkaisevaa on myös talon koko, energiantarve ja maaperän laatu. 

    Käyttökustannukset ja energiansäästö

    Maalämpö on siis edullisempi käyttää, ja sen hyötysuhde on parempi. Saavutettava energiansäästö ja rahallinen hyöty riippuvat pitkälti kohteen koosta ja energiantarpeesta. Mitä suurempi talo, sitä suuremmaksi ero kasvaa – isoissa taloissa säästö voi nousta satoihin euroihin vuodessa.

    Maalämmön tasainen maaperälämpö mahdollistaa korkean hyötysuhteen myös pakkasilla, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde laskee ulkolämpötilan laskiessa. Tämä näkyy erityisesti kovien pakkasten aikaan, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarvii enemmän sähköä käyttöveden ja lämmityksen tuottamiseen.

    Esimerkki sähkönkulutuksesta ja kustannuksista

    Käytännön esimerkkinä voidaan tarkastella omakotitaloa, jonka vuotuinen lämmitysenergian tarve on 20 000 kWh. Jos maalämpöjärjestelmä kuluttaa tästä sähköä noin 5 000 kWh ja ilma-vesilämpöpumppu 7 000 kWh, erotus on 2 000 kWh vuodessa. Kun sähkön hintana käytetään 0,15 € per kilowattitunti, tarkoittaa tämä seuraavaa:

    • Maalämpö: 5 000 kWh × 0,15 € = 750 € vuodessa
    • Ilma-vesilämpöpumppu: 7 000 kWh × 0,15 € = 1 050 € vuodessa

    Säästöä maalämmöllä syntyy siis noin 300 € vuodessa. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla ero on 3 000 euroa, olettaen että sähkön hinta pysyy samana. Jos sähkön hinta nousee tulevaisuudessa, maalämmön suhteellinen etu kasvaa. 

    Huollon ja elinkaaren erot

    Maalämpöpumpun elinkaari on tyypillisesti noin 20 vuotta, ilma-vesilämpöpumpulla se on keskimäärin noin 15 vuotta. Maalämmössä kaivolle ei useinkaan tarvitse tehdä mitään, vaan pelkkä maalämpöpumpun uusiminen riittää. Oletuksena, että kaivo on porattu riittävän syväksi eikä ole päässyt kylmenemään. 

    Molempien järjestelmien huoltokustannukset ovat melko samankaltaiset, noin 300–400 euroa per huoltokerta. Ammattimiehen tekemää huoltoa suositellaan 3–5 vuoden välein. 

    Vuosittaiset perushuollot, kuten suodattimien puhdistukset ja järjestelmän visuaalinen tarkastus, voi useimmissa tapauksissa tehdä myös itse. 

    Millainen talo hyötyy eniten maalämmöstä?

    Mitä suurempi energiankulutus, sitä parempi on maalämpö. Eli mitä isompi kohde, sitä parempi. 

    Maalämmön eduksi voidaan katsoa myös se, että sähkönsyötön tarve on paljon pienempi, jolloin mahdolliset sähköliittymän koon rajat eivät tule helposti vastaan. 

    Maalämpötalolla on hyvä maine, ja se voi olla myyntivaltti kiinteistökaupoissa.

    Uudisrakennus vs. vanha omakotitalo

    Uudisrakennuksissa on yleensä vesikiertoinen lattialämmitys, joka on ihanteellinen maalämmölle, sillä se mahdollistaa alhaisemmat verkoston lämpötilat ja korkeamman hyötysuhteen. 

    Vanhat omakotitalot ovat useimmiten varustettu patteriverkostolla, mutta maalämpö toimii niidenkin kanssa erinomaisesti. Patterien ikä ja lämmönluovutuskyky vaikuttaa hyötysuhteeseen vain vähän, koska suurin osa lämmityskaudesta mennään nollan tuntumassa. 

    Lämpökaivon tilantarve ja maaperän merkitys

    Lämpökaivo pyritään yleensä poraamaan mahdollisimman lähelle lämmönjakohuonetta, jossa maalämpöpumppu sijaitsee. Kaivon ja lämmönjakohuoneen välille kaivetaan putkisto, jonka kautta lämmönkeruuneste kiertää. 

    Kohteen maaperän koostumus vaikuttaa porauksen ja asennuksen kustannuksiin jonkin verran. Esimerkiksi jos kallio on syvällä maaperässä, kaikki maa-aines ennen kalliota on putkitettava. Putkittaminen lisää työn määrää ja nostaa kustannuksia.

    Milloin ilmavesilämpöpumppu on järkevä valinta?

    Ilma-vesilämpöpumppu on useimmiten järkevä valinta, jos haluaa saada merkittävää energiansäästöä, mutta ei ole valmis niin isoon investointiin ja projektiin kuin mitä maalämpö vaatii.

    Ilma-vesilämpöpumppu on järkevä valinta myös niihin kohteisiin, joihin maalämpöä ei voida asentaa. Tällaisia ovat esimerkiksi pohjavesialueet tai alueet, joissa on tehty tunnelivarauksia (esim. Helsinki). Näillä alueilla poraaminen voi olla rajoitettua tai täysin kiellettyä, jolloin ilma-vesilämpöpumppu tarjoaa erinomaisen vaihtoehdon. 

    Kevyempi investointi ja helpompi asennus

    Ilma-vesilämpöpumpun asennus vie yleensä noin kaksi päivää, ja se on teknisesti huomattavasti yksinkertaisempi prosessi kuin maalämmön poraus ja asennus. Eikä ilma-vesilämpöpumpun asentaminen ei vaadi lupia rakennusvalvonnasta. 

    Investointi on tyypillisesti noin 30–40 % maalämpöä halvempi, vaikka energiankulutuksen ero jää suhteellisen pieneksi. Tästäpä syystä yhä useampi omakotitaloasukas päätyy ilma-vesilämpöpumppuun. 

    Ainoa osa-alue, jossa ilma-vesilämpöpumppu ei ole yksinkertaisempi kuin maalämpö, on sähkötyöt. Järjestelmä vaatii kuusi paikkaa sähkökeskuksesta tai keskuksen laajennuksen, mikä tekee siitä hiukan työläämmän sähköjen osalta. 

    Toiminta eri sääolosuhteissa

    Vaikka aiemmin todettiin, että ulkoilmassa on lämpöä absoluuttiseen nollapisteeseen saakka, ei lämpöpumppu kuitenkaan pysty hyödyntämään sitä aivan sinne asti. Ilma-vesilämpöpumppu toimii tehokkaasti ja järkevällä hyötysuhteella yleensä noin –15––20 pakkasasteeseen saakka. Kun ulkolämpötila laskee tätä alemmas, hiukan merkistä ja mallista riippuen, ulkoyksikkö sammuu –20––28 asteen kohdalla. Tämän jälkeen lämmitys siirtyy sähkövastukselle.

    Tämä luonnollisesti heikentää hyötysuhdetta, mutta käytännössä vaikutus jää pieneksi. Näin kylmiä kelejä on Suomessa vuodessa niin vähän, että niillä on kokonaisuuden kannalta vain vähäinen merkitys. Suurimman osan vuodesta ilma-vesilämpöpumppu toimii taloudellisesti. 

    Ympäristövaikutukset – kumpi on ekologisempi?

    Sekä maalämpö että ilma-vesilämpöpumppu hyödyntävät uusiutuvaa energiaa ja vähentävät riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Ympäristövaikutusten näkökulmasta ero näiden kahden välillä on melko pieni, mutta maalämpö saa pienen etulyöntiaseman paremman hyötysuhteensa ansiosta. Käytännössä kumpikin ratkaisu on huomattavasti ekologisempi kuin perinteinen öljy- tai sähkölämmitys.

    Uusiutuvan energian hyödyntäminen

    Sekä maalämpöpumppua että ilma-vesilämpöpumppua voidaan käyttää täysin uusiutuvalla energialla. Kun järjestelmän käyttämä sähkö tuotetaan esimerkiksi vesi-, tuuli- tai aurinkovoimalla, saavutetaan fossiilivapaa lämmitysratkaisu. Tämä tekee lämpöpumpuista ympäristön kannalta erittäin kestävän vaihtoehdon, sillä niiden päästöt syntyvät lähes yksinomaan käytetyn sähkön tuotannosta. Valitsemalla uusiutuvan energian sähkösopimuksen voi siis lämmittää kotinsa käytännössä päästöttömästi.

    CO₂-päästöjen vertailu

    Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu ovat molemmat vähäpäästöisiä vaihtoehtoja, mutta maalämpö tuottaa yleensä hieman vähemmän hiilidioksidipäästöjä koko käyttöikänsä aikana. Tämä johtuu sen paremmasta hyötysuhteesta ja tasaisemmasta energiankäytöstä vuoden ympäri. Ilma-vesilämpöpumpun päästöt voivat nousta hetkellisesti kovilla pakkasilla, kun sähkövastus on käytössä, mutta kokonaisuudessaan ero on varsin pieni.

    Jos molemmat järjestelmät toimivat uusiutuvalla sähköllä, niiden hiilijalanjälki on käytännössä olematon. Tällöin tärkein ympäristövaikutuksiin liittyvä ero syntyy lähinnä asennustyön ja materiaalien määrästä, jossa ilma-vesilämpöpumppu on hieman kevyempi vaihtoehto.

    Maalämpö vai ilmavesilämpöpumppu? 

    Yhteenvetona voidaan todeta, että molemmat järjestelmät tarjoavat energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen tavan lämmittää kotia. Maalämpö sopii erityisen hyvin suurempiin kohteisiin, joissa energiantarve on korkea ja investointia tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Ilma-vesilämpöpumppu taas on erinomainen valinta silloin, kun halutaan pienempi alkuinvestointi ja helppo asennus ilman suurempia asennustöitä.

    Lopullinen valinta riippuu monesta tekijästä – talon koosta, sijainnista, maaperästä ja budjetista. Yleisesti ottaen kumpikin ratkaisu tuo merkittävää säästöä verrattuna perinteisiin lämmitysmuotoihin ja nostaa kiinteistön arvoa. Parhaan ratkaisun löytämiseksi kannattaa pyytää asiantuntija kartoittamaan kohteen olosuhteet ennen päätöstä.

    Kumpi sopii sinun kotiisi?

    Kun selvitetään, kumpi järjestelmä sopii juuri sinun kotiisi, on hyvä tarkastella ainakin seuraavia asioita:

    • Sijainti: missä päin kohde sijaitsee ja millaiset olosuhteet siellä vallitsevat.
    • Maalämpökaivon rajoitukset: onko alueella rajoituksia, kuten pohjavesialue tai tunnelivarauksia.
    • Kustannukset ja energiankulutus: millaiset investointi- ja käyttökustannukset ovat realistisia.
    • Sähköliittymä: riittääkö nykyinen liittymä vai tarvitaanko muutoksia.
    • Kannattavuus halutulla aikavälillä tarkasteltuna: mikä vaihtoehto hyödyttää sinua eniten. Esim. suunnitelmissa oleva talon myynti voi vaikuttaa ratkaisuun. 

    Todellisuudessa yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa – on vain erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Sinä teet päätöksen, me tarjoamme faktat sen tueksi.

    Pyydä Putkimaatin asiantuntijalta arvio kotisi parhaasta ratkaisusta

    Yhteydenotto

  • Kova pakkanen syö kaikki ilmavesilämpöpumpun tuomat säästöt?

    Kova pakkanen syö kaikki ilmavesilämpöpumpun tuomat säästöt?

    Kuulemme toisinaan ajatuksen tarjotessamme ilma-vesilämpöpumppua, että ”mitäs sitten, kun on kova pakkanen pitkän aikaa? Lämpöpumppu ei jaksa lämmittää ja kaikki säästöt menee siinä.” Tämä on varsin ymmärrettävä ajatus ja haluaisimme pureutua siihen vähän tarkemmin.

    Miten ilma-vesilämpöpumppu käyttäytyy kovalla pakkasella?

    On totta, että kovimmilla pakkasilla lämpöpumpun ulkoyksikön teho laskee, ja tällöin avuksi kytkeytyy sähkövastus. Vastus varmistaa, että kodin sisälämpö pysyy miellyttävänä myös silloin, kun ulkona paukkuu kova pakkanen. Tämä ei tarkoita sitä, että koko järjestelmä menettäisi järkevyyttään vaikka hyötysuhde hetkeksi huononee.

    On tärkeää mitoittaa myös sähkövastus oikein. Lue lisää mitoituksesta täältä.

    Mitä lämmitys maksaa sähkövastuksella?

    Jos koko lämmitys hoidettaisiin pelkällä sähkövastuksella, kustannus olisi tämän hetken keskimääräisellä sähkön ja siirron hinnalla noin 0,16 €/kWh.

    Jos koko lämmitys hoidettaisiin pelkällä öljylämmityksellä, kustannus olisi tämän hetken keskimääräisellä öljyn hinnalla noin 0,15 €/kWh.

    Öljyn ja sähkön hinta elää markkinan mukaan:

    • Öljyn hinta voi vaihdella paljonkin – joskus öljyllä lämmittäminen on ollut halvempaa kuin sähköllä, toisinaan taas selvästi kalliimpaa.
    • Sähkösopimuksia on monenlaisia. Kiinteähintainen sopimus tuo ennustettavuutta, mutta voi olla kalliimpi. Pörssisähkön käyttäjät hyötyvät erityisesti niistä tunneista, jolloin sähkön hinta on matala.

    Lämmitys maksaa siis hetkellisesti kovien pakkasten aikaan saman verran kuin öljylämmitys maksaa koko ajan.

    Kaiken muun ajan lämmitys on keskimäärin kolme kertaa halvempaa.

    Kuinka paljon kovilla pakkasilla on merkitystä?

    Suomessa kovimmat pakkaset kestävät yleensä vain muutamia päiviä tai viikkoja vuodessa. Valtaosan vuodesta lämpöpumppu toimii tehokkaasti ja säästää merkittävästi verrattuna siihen, että koko lämmitys hoidettaisiin sähköllä tai öljyllä.
    Käytännön kokemus tuhansilta asiakkailtamme osoittaa, että kokonaisvuositasolla säästöt ovat selvät, vaikka kovimmat pakkaspäivät nostavatkin hetkellisesti kulutusta.

    Kaaviokuva energian määrän tarpeesta vuosittain omakotitalossa

    Oheinen kuvaaja näyttää 25 000kwh lämmitykseen kuluttavan omakotitalon vuosittaise energiantarpeen eri ulkolämpötiloissa huomioiden edellisen 10 vuoden keskiarvon. Näemme siitä, että suurin osa energiasta kuluu -10 ja + 10 lämpötilan välissä.

    Kovat pakkaset eivät syö kaikkia säästöjä

    Kovat pakkaset eivät syö kaikkia säästöjä – ne korkeintaan tasoittavat tilannetta lyhyeksi aikaa. Kun katsotaan koko vuoden lämmityskustannuksia, lämpöpumppu on edelleen selvästi järkevämpi ja taloudellisempi ratkaisu kuin pelkkä sähkö- tai öljylämmitys.

    Haluatko tietää, mitä lämpöpumppu säästäisi juuri sinun kodissasi? Tilaa meiltä maksuton kartoitus, niin lasketaan yhdessä luvut.

    Pyydä tarjous

  • Ilmavesilämpöpumppu mitoitus – erittäin tärkeä osa projektia

    Ilmavesilämpöpumppu mitoitus – erittäin tärkeä osa projektia

    ”Ilma-vesilämpöpumpun teho ei riitä pakkasella.” Tämän väitteen kuulemme usein. Se voi olla totta tai ei, riippuen miten asiaa tarkastellaan. Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus on erittäin tärkeä osa projektia.

    ilmavesilämpöpumpun mitoitus -kaavio

    Ilmavesilämpöpumppujärjestelmän kaksi tehoa

    On tärkeää erottaa toisistaan ulkoyksikön teho ja sähkövastuksen teho. Useimmiten puhutaan vain ulkoyksikön tehosta. Lähes yhtä oleellinen osa projektia on järjestelmän sähkövastuksen teho.

    1. Ulkoyksikön teho

    Laitteen esitteessä kerrotaan yleensä laitteen teho ja tehoalue. Yleisimmin omakotitaloihin asennetaan 8kw tehoisia ulkoyksiköitä. Silloin puhutaan ulkoyksikön nimellistehosta.

    Eri valmistajien (esim. Mitsubishi Electric, Nibe, Jäspi, Viessmann. yms) ulkoyksiköissä on kuitenkin isoja eroja siinä, että minkä verran niistä saadaan lämmitystehoa irti esimerkiksi -7 ja -15 ulkolämpötilassa. Tällä on iso merkitys mitoitukseen. Toinen laitteisto tarvii 12kw nimellistehoisen ulkoyksikön ja toisessa riittää 8kw ulkoyksikkö, silti lopputulos voi olla sama.

    Ilmavesilämpöpumpun ulkoyksikkö asennettuna rakennuksen seinustalle

    On tärkeää, että ilmavesilämpöpumppumitoitus ottaa huomioon ulkoyksikön todellisen tehon pakkasella eikä tuijoteta vain nimellistehoa.

    2. Sähkövastuksen teho

    Ilma-vesilämpöpumpun sisäänrakennetun sähkövastuksen teho on yleensä 9kw. Huom yleensä. Joissain laitteissa se on 15kw ja toisissa 6kw.

    Sähkövastustehoa voidaan nostaa asentamalla järjestelmään lisävastuksia.

    Ilmavesilämpöpumpun sisäyksikön asennus.

    Ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksen on oltava täystehoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ja kun ulkoyksikkö on sammuksissa kovalla pakkasella, niin sähkövastus jaksaa lämmittää koko talon ja käyttöveden.

    Jos vastus on liian pieni, jossain vaiheessa talvea tulee kylmä. Talo ei kylmene kokonaan, mutta lämpötila saattaa laskea vaikkapa 15 asteeseen.

    Vastus ei oikeastaan voi olla liian suuri, koska sen tehosta käytetään vain sen verran, mitä tarvitaan. Jossain harvoissa tilanteissa talon sähköliittymän koko voi jäädä pieneksi ja sitä joudutaan nostamaan.

    Ostaisinko niin tehokkaan ulkoyksikön, että lämpö varmasti riittää?

    Vaikka ostaisit 20 kw tehoisen ulkoyksikön (8kw kohteeseen), niin kovalla pakkasella se ei juurikaan auta. Tämä fakta on hyväksyttävä ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Itseasiassa liian iso ulkoyksikkö käy helposti pätkäkäyntiä, mikä lyhentää laitteen käyttöikää.

    Laitteen tuoma vuosittainen säästö perustuu siihen, että suurin osa lämmityskaudesta mennään alle 20 asteen pakkasissa. Kovemmilla pakkasilla sähköä kuluu enemmän, mutta vuositasolla sähkönkulutus on silti pientä.

    Ilmavesilämpöpumppu mitoitus – periaatteet

    Energiankulutus ”raakana”

    Mitoituksen lähtökohtana on käytettävä kulutusta ”raakana”. Tämä tarkoittaa sen laskemista, että minkä verran energiaa ja lämmitystehoa tarvitaan, kun taloa lämmitetään pelkällä päälämmitysjärjestelmällä. Silloin ei huomioida esim. takkaa, puusaunaa, ilmalämpöpumppua, aurinkokeräimiä tms., jotka ovat apulämmönlähteitä.

    Ilmavesilämpöpumppujärjestelmä tulee mitoittaa niin, että teho riittää ilman apulämmönlähteitä. Tai jos tehdään alamittainen, niin asiakkaan tulee olla tästä hyvin tietoinen ja pystyä siirtämään tieto esim. seuraavalle omistajalle.

    Asiakkaan ilmoittama kulutus

    Lähtökohtana ilmavesilämpöpumpun mitoitukselle käytetään aina asiakkaan ilmoittamaa energiakulutusta. Esim. 2500l öljyä vuodessa tai 22 000kwh sähköä vuodessa.

    Asiantuntijan tehtäväksi jää arvioida ja laskea, että mikä osa tästä kulutuksesta menee lämmitykseen ja käyttöveteen, esim. 22 000kwh kokonaissähkönkulutuksesta menee lämmitykseen todennäköisesti noin 17 000kwh.

    Tai jos asiakkaan ilmoittama öljynkulutus on 2500l vuodessa, niin asiantuntija selvittää, että minkä verran poltetaan esimerkiksi puita takassa, onko ilp lämmitysmoodissa talvet tms.

    Talon koko ja ikä

    Toinen tärkeä tekijä ilmavesilämpöpumpun mitoituksessa on talon koko ja ikä. Yleensä tarkastellaan lämmitettäviä kuutioita. On olemassa tietyt arvot lämmityksen tarpeen arviointiin iän ja kuutioiden perusteella.

    Esim. 1970 -luvun lisäeristämätön talo vaatii lämmitystehoa noin 25W/m3. Talon koko 100m2 ja keskimääräinen sisäkorkeus 2,5m. Lämmitettäviä kuutioita (m3) näin ollen 250.

    Laskentakaava: 25W/m3 * 250m3 = 6250W = 6,25kW. Talon huipputehontarve on siis noin 6,25kw.

    2010 -luvulla rakennetussa 100m2 talossa vastaava luku on 14W/m3.

    Laskentakaava: 14W/m3 * 250m3 = 3500W = 3,5kW. Talon huipputehontarve on siis vain 3,5kw.

    Tällä välille sattuvissa taloissa tältä väliltä.

    Ristiinmitoitus

    Kun asiakkaan ilmoittama kulutus ja kaavamainen talon kokoon ja ikään perustuva mitoitus laitetaan rinnakkain, puhutaan ns. ristiinmitoituksesta.

    Ristiinmitoituksella tarkistetaan, että tarjottava laitteisto soveltuu taloon.

    Ilma-vesilämpöpumpun mitoitusohjelma

    Jokaisella valmistajalla/maahantuojalla on omille laitteilleen räätälöity mitoitusohjelma. Osaavan käyttäjän käsissä on työkalu on todella hyvä. Omaa etuaan ajavan kauppiaan käsissä työkalu on myös pelottavan hyvä. Tarkista siis mitoituksesta ainakin nämä:

    1. Oikea postinumero, joka huomioi alueen lämpötilat siltä alueelta mihin pumppua ollaan asentamassa
    2. Mitoitusperuste. Onko se asiakkaan antama kulutus, raakakulutus vai ristiinmitoitus, jossa on huomioitu molemmat.
    3. Arvioitu käyttöveden osuus, eli keskimäärin talossa asuva henkilömäärä. Lisäksi mahdollisen käyttöveden kierron häviöt täytyy huomioida.
    4. Lämmönjakoverkoston lämpötilat, TÄRKEÄ. Mitoitusohjelma antaa aivan eri lukuja riippuen siitä, onko maksimi vedenlämpötila 35, 55 vai 70. Voit lukea lisää täältä, ilmavesilämpöpumppu ja patterilämmitys
    5. Käytettävät energian hinnat. Tarkista mitoituksesta esimerkiksi käytettävä sähkön hinta, että se vastaa todellisuutta teidän tapauksessanne.

    Haluatko ilmaisen mitoituksen? Ota meihin yhteyttä ja kysy!

    Ota yhteyttä