Kategoria: Artikkelit ja blogi

Hyötysuhde on keskeinen käsite niin lämpöpumpuissa kuin monissa muissakin energiajärjestelmissä. Se kuvaa, kuinka tehokkaasti laite muuntaa käytettyä energiaa hyödylliseksi energiaksi. Hyötysuhde ilmaistaan prosentteina tai suhdelukuna, ja sen avulla voidaan arvioida lämmitysjärjestelmän taloudellisuutta ja ekologisuutta.

Miten hyötysuhde lasketaan?

Hyötysuhde (η) lasketaan kaavalla:

η = (hyödyllinen energia / käytetty energia) × 100 %

Esimerkiksi, jos lämpöpumppu kuluttaa 1 kWh sähköä ja tuottaa 3 kWh lämpöenergiaa, sen hyötysuhde on:

η = (3 kWh / 1 kWh) × 100 % = 300 % eli hyötysuhde on 3.

Tälläisessä tapauksessa puhutaan yleensä lämpökertoimesta (COP, Coefficient of Performance), joka on lämpöpumpuille ominainen tehokkuuden mittari.

Esimerkkejä hyötysuhteesta

1. Vedenkeittimen hyötysuhde

Vedenkeitin kuluttaa 1000 W sähköä ja lämmittää veden 900 W:n edestä. Laitteen hyötysuhde on 90 %. Tämä tarkoittaa, että 10 % energiasta menee hukkaan esimerkiksi lämpöhäviöinä. Hyötysuhde on 0,9.

2. Polttomoottoriauton hyötysuhde

Bensiiniauton moottorin hyötysuhde on tyypillisesti vain noin 30 %. Eli jos moottoriin syötetään 100 yksikköä energiaa bensiinistä, vain 30 yksikköä muuttuu liike-energiaksi ja loput häviävät lämpönä. Hyötysuhde on 0,3

3. Ilmavesilämpöpumpun hyötysuhde talvella

Ilmavesilämpöpumppu voi tuottaa esimerkiksi -5 °C ulkolämpötilassa 2,5 kWh lämpöenergiaa jokaisella 1 kWh:nsähköllä. Sen hyötysuhde on tällöin 250 % eli 2,5.

Jos taas pakkasta on -20 °C, hyötysuhde voi laskea 150 %:iin eli 1,5:n, koska pumpun on vaikeampi kerätä energiaa kylmästä ulkoilmasta.

Miksi hyötysuhde on tärkeä?

Hyötysuhteen ymmärtäminen auttaa valitsemaan energiatehokkaita ratkaisuja, jotka säästävät sekä rahaa että ympäristöä. Lämpöpumput ovat esimerkkejä järjestelmistä, jotka voivat ylittää 1 eli 100 % hyötysuhteen, koska ne siirtävät energiaa sen sijaan, että ne vain muuntavat sen.

Kun valitset uutta lämmitysjärjestelmää kotiisi, kannattaa vertailla eri lämmitysmuotojen hyötysuhteita ja kokonaiskustannuksia. Hyötysuhde vaikuttaa suoraan lämmityksen energiankulutukseen ja pitkän aikavälin säästöihin.

Uutta omakotitaloa suunniteltaessa yksi isoista päätöksistä on valita sopiva lämmitysmuoto. Lämmitysjärjestelmän valinta vaikuttaa suuresti kodin energiakuluihin. On tärkeää miettiä, mikä ratkaisu sopii parhaiten talon kokoon, sijaintiin ja omaan budjettiin.

Omakotitaloihin on saatavilla monenlaisia lämmitysjärjestelmiä.

On suositeltavaa asentaa vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä, jolloin lämmönlähdettä voi tarvittaessa vaihtaa. Käytännössä se tarkoittaa nykytaloissa vesikiertoista lattialämmitystä.

Vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän hyvä puoli on, että se sopii moniin eri lämmönlähteisiin, kuten kaukolämpöön, ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön.

Yleisimmät lämmitysmuodot uuteen omakotitaloon

Kaukolämpö

Kaukolämpö on helppo ja luotettava valinta, jos alueellasi on kaukolämpöverkko. Kaukolämpö on käytännössä kuumaa vettä, joka tulee läheiseltä kaukolämpölaitokselta, tehtaalta tms. Tämä kuuma vesi vedetään asunnon lämmönjakohuoneeseen, jossa se muutaman lämmönvaihtimen avulla saadaan lämmittämään asunnon lattia- tai patterilämmitystä sekä käyttövettä. Kaukolämmön hinta vaihtelee eri alueilla, tarkista oman alueesi hinta paikallisen jakeluyhtiön sivuilta. Ota huomioon, että kaukolämpöyhtiöt veloittavat perusmaksua joka kuukausi, vaikka et käyttäisi lämmitystä ollenkaan.

Ilma-vesilämpöpumppu

Ilma-vesilämpöpumppu eli VILP on noussut suosituksi lämmitysjärjestelmäksi 2020 -luvulla ja sitä asennetaan nykyisin yhtä paljon kuin maalämpöä. Syynä tähän on maalämpöä helpompi ja nopeampi asennus, halvempi hinta ja se, että ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus omakotitalossa on lähes yhtä pieni kuin maalämpötalossa. Ilma-vesilämpöpumppu koostuu sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä. Ulkoyksikön läpi kierrätetään ilmaa ja siitä otetaan lämpö talteen lämpöpumpputekniikan avulla. Niin hullulta kuin se kuulostaakin, niin ulkoilmasta saadaan otettua lämpöä talteen vielä -20 asteen pakkasessa. Tekniikka on perusperiaatteeltaan sama kuin maalämmössä, mutta kaivon tilalla on ulkoyksikkö.

Ulkoilman kylmetessä lämmöntuotto vähenee ja sitä varten laitteessa täytyy aina olla talon mukaan mitoitettu sähkövastus, joka auttaa ulkoyksikköä tarvittaessa. Lue lisää mitoituksesta täältä.

Maalämpö

Maalämpö on yksi parhaista lämmitysjärjestelmistä. Se ottaa lämpöä maasta ja siirtää sen talon lämmitykseen. Vaikka maalämmön asentaminen maksaa lämmitysjärjestelmistä eniten, se on hyvä pitkän ajan sijoitus. Käyttökustannukset ovat pienet, joten säästät rahaa ajan myötä. Maalämpö sopii erityisen hyvin isoihin tai vanhoihin taloihin, joissa tarvitaan paljon lämpöä.

Poistoilmalämpöpumppu

Poistoilmalämpöpumppu eli PILP on hyvä lämmönlähde pienehköihin, alle 120m2 omakotitaloihin. PILPissä yhdistyy ilmanvaihtokone ja lämmönlähde.

Se ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja siirtää sen käyttöveden, tuloilman ja/tai lattia/patteriveden lämmitykseen. Saavutettava säästö ei ole järin suurta, noin 20-30% verrattuna suoraan sähkölämmitykseen.

Laite on edullinen asentaa ja sillä päästään määräysten mukaisiin energiatehokkuusvaatimuksiin. Tästä syystä se on suosittu lämmönlähde myyntiin rakennetuissa taloissa.

Takka tai leivinuuni hätätapauksia varten

Suosittelemme lämpimästi varautumaan poikkeustilanteisiin asennuttamalla varaava takka tai leivinuuni. Pärjäät silloin pidempien sähkökatkojen yli ja voit nauttia elävän tulen tunnelmasta ja lämmöstä.

Putkimaatti Oy on Nurmijärveläinen urakoitsija, joka asentaa kaikenlaisia lämmitysjärjestelmiä. Toimimme 100km säteellä pääkaupunseudusta.

Ilma-vesilämpöpumppu on energiatehokas ja ympäristöystävällinen ratkaisu kodin lämmitykseen. Kuitenkin, kuten kaikki tekniset laitteet, se vaatii säännöllistä huoltoa toimiakseen optimaalisesti. Näistä merkeistä huomaat, että ilma-vesilämpöpumppu kaipaa huoltoa.

Heikentynyt lämmitysteho tai viilenevä koti

Yksi yleisimmistä merkeistä ilma-vesilämpöpumpun huollon tarpeesta on lämmitystehon heikkeneminen. Jos kotisi ei enää lämpene tasaisesti tai jos lämpöpumpun tuottama lämpötila ei vastaa asetuksia, on syytä tutkia asiaa tarkemmin.

Kovalla pakkasella yleisin syy on, että laitteen sähkövastukset eivät syystä tai toisesta ole toiminnassa. Esim. turvakytkin voi olla alhaalla tai sulakkeet palaneet.

Tavallista kovempi ääni

Ilma-vesilämpöpumppu toimii yleensä melko hiljaisesti. Jos huomaat epätavallisia ääniä, kuten kolinaa, vinkumista tai muita normaalista poikkeavia ääniä, kyseessä voi olla tekninen vika.

Korkeampi energiankulutus

Jos ilmavesilämpöpumpun sähkönkulutus on kasvanut ilman selvää syytä, tämä on merkki siitä, että laite toimii jostain syystä huonolla hyötysuhteella. Sisälämpötilassa ja olosuhteissa tätä ei välttämättä huomaa lainkaan, sillä laitteessa on sähkövastus, joka lämmittää kodin ulkoyksikön vikaantuessa.

Jäätyminen ulkoyksikössä

Ulkoyksikön jäätyminen on talvella normaalia, mutta jatkuva tai huomattava jääkerros voi viitata ongelmiin sulatusmekanismissa. Tämä voi johtua esimerkiksi rikkoutuneista antureista tai muusta häiriöstä.

Vuodot tai vesivahingot

Jos havaitset vettä laitteen ympärillä, selvitä syy viipymättä. Vesivuodot johtuvat yleensä jonkun järjestelmän osan pettämisestä ja vaativat ammattilaisen huomiota.

Virheilmoitukset tai hälytykset

Nykyaikaiset ilma-vesilämpöpumput ilmaisevat häiriötilan ensisijaisesti näytöllä näkyvänä vikakoodina. Osa koodeista selviää laitteen käyttöohjeesta ja osa googlettamalla, mutta helpoiten saat asian selville soittamalla laitteen asentaneelle ammattilaiselle.

Putkimaatti Oy Asennus ja huolto 0200 22240

(51cent/min + pvm)

​huolto@putkimaatti.fi

Öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun on monella tapaa fiksu päätös – se on taloudellisesti kannattavaa ja konkreettinen teko kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun tarkoittaa käytännössä, mitkä ovat kustannukset, minkälaisia tukia on saatavilla ja kuinka nopeasti investointi maksaa itsensä takaisin.

Hinta: Mitä investointi maksaa?

Ilmavesilämpöpumppu asennettuna avaimet käteen -periaattella öljylämmityksen tilalle maksaa 12 – 20000€ riippuen talon ominaisuuksista. Niistä tarkemmin täällä. Keskimääräinen hintataso normaalin kokoiselle omakotitalolle on luokkaa 14 – 15 000€. Öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun ei ole ilmainen projekti, mutta se on hyvä sijoitus ja maksaa ennen pitkää itsensä takaisin. Katso alta, miten valtio tukee öljylämmityksen vaihtoa energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin

Säästöt: Lämmityskulujen pudotus näkyy kukkarossa

Öljylämmityksen korvaaminen ilmavesilämpöpumpulla pienentää lämmityskuluja jopa 40–70 prosenttia vuodessa. Tämän säästön suuruus riippuu kotisi ominaisuuksista, pumpun tehokkuudesta ja energiankulutuksestasi. Mitä suurempi nykyinen kulutus, sitä suurempi säästö. Katso esimerkki täältä.

Ekologisuus: Vähemmän päästöjä, puhtaampi ympäristö

Ilmavesilämpöpumpun valitseminen on ympäristöystävällinen ratkaisu. Vaihtamallä lämmönlähdettä vähennät merkittävästi kotitaloutesi hiilidioksidipäästöjä. Lämpöpumppu hyödyntää ulkoilman lämpöenergiaa ja tarvitsee vain vähän sähköä toimiakseen – ja tämä sähkö voi olla esimerkiksi tuulivoimalla tuotettua uusiutuvaa energiaa.

Tuet hankintaan

Tällä hetkellä suurimman tuon saa Ely-keskuksen tuen kautta. Vaihtamalla öljylämmityksen ilma-vesilämpöpumppuun saat 4000€ tuen valtiolta. Lue lisää täältä.

Toinen vaihtoehto on kotitalousvähennys, mutta siitä saatava rahamäärä on puolet pienempi.

Aikaisemmin tukia on ollut mm.

– aran tuki

– korotettu kotitalousvähennys

– business finlandin tuki

mutta nämä on jo lakkautettu.

Käytä siis Elyn tuki hyödyksi, kun sitä vielä saa!

Remontin kesto: Vaihdon voi toteuttaa nopeasti

Öljylämmityksen vaihto ilmavesilämpöpumppuun on suoraviivainen remontti, joka vie tyypillisesti kaksi päivää. Ammattimainen toimija pystyy toteuttamaan vaihdon ilman suurta häiriötä kodin arkeen. Vanhan öljylämmitysjärjestelmän purkaminen ja uuden pumpun asentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että lämmityskatko ja vesikatko ovat minimaalisen lyhyitä.

Rahoitus: Joustavuutta maksamiseen

Tarjolla on useita rahoitusvaihtoehtoja. Esimerkki:

Remontin hinta 15 000€

Käsiraha 4000€ (tulee takaisin tuen muodossa myöhemmin)

Rahoitukseen 11 000€, jolloin kuukausierä olisi noin 220€, maksuaika 59kk.

Pystyt siis pelkällä lämpöpumpun tuomalla säästöllä kattamaan kuukausierän lähes kokonaan.

Yhteenveto: Öljylämmityksen vaihto ilmavesilämpöpumppuun on kannattava päätös

Öljylämmityksen vaihtaminen ilmavesilämpöpumppuun on sijoitus, joka tuo mukanaan säästöjä, ympäristöhyötyjä ja mukavuutta. Vaikka aloituskustannukset voivat vaikuttaa suurilta, saatavilla olevat tuet ja pitkäaikaiset säästöt tekevät lämmitysjärjestelmän vaihdosta erinomaisen ratkaisun monelle kotitaloudelle. Lisäksi remontti on toteutettavissa nopeasti ja rahoitusmahdollisuudet antavat joustoa maksuaikatauluun.

Jos harkitset öljylämmityksen vaihtoa ilmavesilämpöpumppuun, nyt on hyvä aika tehdä päätös – sekä ympäristö että kukkarosi kiittävät.

Kun harkitaan talon lämmitysjärjestelmän päivittämistä, niin käytännössä kukaan ei enää siirry suoraan sähkölämmitykseen. Tästä syystä on järkevämpää tarkastella ilmavesilämpöpumpun ja sähkölämmityksen hintaa uuden talon rakentamisen näkökulmasta.

Sähkölämmityksen asennuskustannus

Sähkökaapelilla toteutetun lattialämmityksen rakentaminen uuteen taloon on edullista. 150m2 neliöiseen taloon kustannukset ovat luokkaa 3000-4000€, kun otetaan huomioon sähkökaapelit, termostaatit ja lämminvesivaraaja. Tämä on halvimpia tapoja toteuttaa rakennuksen lämmitys. Vielä halvemmaksi tulee asentaa perinteiset sähköpatterit seinustoille ikkunoiden alle.

Tämä vaihtoehto ei anna mahdollisuuksia vaihtaa lämmönlähdettä. Siihen voi ainostaan lisätä lämpöpumppuja, kuten ilmalämpöpumpun tai poistoilmalämpöpumpun. Niillä saavutettava säästö on kuitenkin pientä.

Lisäksi Suomen nykyiset rakennusmääräykset eivät anna rakentaa pelkkää sähkölämmitystä, jos taloon ei lisätä energiankulutusta pienentäviä elementtejä, kuten lisäeristystä, aurinkopaneeleja tms. Nämä taas nostavat investointikustannusta.

Vesikiertoisen lattialämmityksen tai patteriverkoston asentaminen

On erittäin suositeltavaa asentaa taloon vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Tämä antaa mahdollisuuden vaihtaa lämmönlähdettä tarpeen mukaan, koska lämpö siirretään ensin veteen, josta se siirtyy lämmittämään taloa. Vesikiertoinen lattialämmitysverkosto tai patteriverkosto ei tiedä eikä välitä, mikä niissä kiertävän veden lämmittää. Se voi olla öljykattila, puukattila, kaasukattila, sähkökattila, kaukolämpö, ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö. Tai kukapa tietää, millä lämmitämme talojamme 30 vuoden kuluttua.

Vesikiertoisen lattilämmitysksen rakennuttaminen maksaa noin 25 -30€/m2 uudiskohteessa. 150m2 talossa se on noin 4000€.

Oletetaan, että taloon on asennettu vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä.

Ilmavesilämpöpumppu hinta uudiskohteeseen

Kustannus noin 10 – 14 000€ asennettuna riippuen pumpun merkistä, mallista, asennustavasta ja asentavasta yrityksestä.

Sähkölämmitys hinta uudiskohteeseen

Sähkökattilan kustannus noin 6000-7000€ asennettuna.

Lisäksi Suomen nykyiset rakennusmääräykset eivät anna rakentaa pelkkää sähkölämmitystä, jos taloon ei lisätä energiankulutusta pienentäviä elementtejä, kuten lisäeristystä, aurinkopaneeleja tms. Nämä taas nostavat investointikustannusta.

Käyttökustannukset

150m2 talon energiantarve lämmitykseen ja käyttöveteen on noin 20 000 kwh vuodessa.

Sähkölämmityksellä sähköäm menee 20 000kwh/vuosi, joka sähkön 0,16€/kwh sähkön hinnalla tarkoittaa 3200€/vuosi

Ilmavesilämpöpumpulla sähköä kuluu 8000 kwh, joka tarkoittaa 0,16€/kwh sähkön hinnalla tarkoittaa 1280€/vuosi.

Takaisinmaksuaika

Lämmityskustannusten ero vuodessa on 1920€.

Ilma-vesilämpöpumppulämmitys tulee siis halvemmaksi 3-4 vuoden asumisen jälkeen, mikäli talossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä Lisäksi talo on paljon helpompi myydä kuin sähkölämmitteinen.

Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän takaisinmaksuaika verrattuna sähkökaapeleilla toteutettuun lämmitykseen on noin 6-7 vuotta.

Kun harkitset uutta lämmitysjärjestelmää kotiisi, todennäköisesti teet valinnan ilmavesilämpöpumpun ja maalämmön välillä. Molemmat ovat erinomaisia, energiatehokkaista ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Vertailemme tässä artikkelissa niiden kustannuksia, säästöjä ja takaisinmaksuaikaa. Kohteena on omakotitalo, lämmönjakojärjestelmänä patterilämmitys.

Investointikustannukset eli ostohinta

Remonttikohde, ilmavesilämpöpumppu hinta

Ilmavesilämpöpumpun hinta normaaliin 150m2 neliöiseen omakotitaloon on noin 15 000€ avaimet käteen -periaatteella. Vaihteluväli on kohteen kohteen erityspiirteiden, koon, valitun laitteiston ja urakoitsijan toimesta noin 13 – 20 000€. Ilmavesilämpöpumpun hinta voidaan laskea tarkasti etukäteen kohteen mukaan.

Asennettaessa ilma-vesilämpöpumppu nykyisen lämmönlähteen, esim. öljykattilan rinnalle, on hintaluokka 10 – 15000€.

Kotitalousvähennystä tai muuta tukea on saatavilla 2000 – 4000€ kohteesta riippuen.

Remonttikohde, maalämpö hinta

Maalämpöjärjestelmän hinta avaimet käteen -periaatteella maksaa noin 20 – 25000€. Hintaero ilmavesilämpöpumppuun johtuu pääasiassa energiakaivon porauskustannuksista. Porauksen ja näin ollen koko järjestelmän kokonaiskustannuksia ei tiedetä tarkalleen etukäteen, koska porauksen lopulliset kustannukset vaihtelevat maaperän mukaan.

Maalämpöä ei nykyään juurikaan asenneta nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle.

Kotitalousvähennystä tai muuta tukea on saatavilla 2000 – 7000€ kohteesta riippuen.

Käyttökustannukset

Maalämpöpumppu ja ilmavesilämpöpumppu käyttävät molemmat sähköä. Lämmityskustannusten erot ovat pienet.

Maalämpöjärjestelmän investointi on suurempi, mutta käytön kustannukset ovat pienemmät.

Ilmavesilämpöpumppu käyttää enemmän sähköä varsinkin talvikuukausina. Laitteen tuoma vuosittainen säästö perustuukin siihen, että suurin osa lämmityskaudesta mennään alle 20 asteen pakkasissa. Kovemmilla pakkasilla sähköä kuluu enemmän, mutta vuositasolla sähkönkulutus on silti pientä.

Laskelmat on tehty Etelä-Suomen ilmastossa. Maan pohjoisosassa erot kasvavat.

Katso lämmityskustannusten erot alla olevasta esimerkistä.

Takaisinmaksuaika

Ilma-vesilämpöpumppu takaisinmaksuaika

Ostohinta 15000€

Tuet 4000€ (ELY öljystä luopuja)

Lopullinen kustannus 11 000€

Aikaisempi kustannus 3750€ (2500l öljyä, öljyn hinta 1,5€/l)

Lämmityskustannus ilmavesilämpöpumpulla 1350€ (8400kwh sähköä hinnalla 0,16€/kwh)

Säästö 2400€/vuosi

Takaisinmaksuaika 4,6 vuotta.

Maalämpö takaisinmaksuaika

Ostohinta 23 000€ + mahdolliset maaperästä johtuvat lisäkustannukset

Tuet 6000€ (Korotettu kotitalousvähennys, öljystä luopuja)

Lopullinen kustannus 17 000€

Aikaisempi kustannus 3750€ (2500l öljyä, öljyn hinta 1,5€/l)

Lämmityskustannus maalämmöllä 1040€ (6500kwh sähköä hinnalla 0,16€/kwh)

Säästö 2710€/vuosi

Takaisinmaksuaika 6,3 vuotta. (Mahdolliset porauksen lisäkustannukset voivat pidentää aikaa hieman.)

Käyttöikä, pidemmän aikavälin vaikutukset

Maalämpöpumpun käyttöikä on noin 20 vuotta. Yleensä vain maalämpöpumppu tarvitsee uusia. Energiakaivo – jos se on mitoitettu oikein – on pitkäikäinen.

Ilma-vesilämpöpumpun käyttöikä on noin 15 vuotta. Yleensä uusitaan ulko- ja sisäyksikkö ja niiden välinen putkisto. Telineet, viemäröinnit, sähkönsyötöt yms. voidaan käyttää vanhasta.

Molempien järjestelmien huoltokustannukset ovat vähäisiä, lähinnä suodatinten puhdistusta.

Putkimaatti Oy urakoi lämmitysjärjestelmien vaihtoja + 100km säteellä Helsingistä. Voimme tarjota sinulle maalämmön tai ilmavesillämpöpumppujärjestelmän, toiveesi tai suosituksemme mukaan.