Järvenpää
As Oy Järvenpään Garden rakennettiin vuonna 2021 ja Putkimaatti Oy urakoi siihen Bosch maalämpöjärjestelmän.

Järvenpää
As Oy Järvenpään Garden rakennettiin vuonna 2021 ja Putkimaatti Oy urakoi siihen Bosch maalämpöjärjestelmän.
Tulokset
*Päivitetty 15.8.2022
Ilma-vesilämpöpumpun asennus suoritettiin juhannuksena 2021.
Vuoden kuluttua mitattu lämmitysjärjestelmän sähkönkulutus 65 000kwh.
Aikaisempi (arvioitu) öljynkulutus oli noin 15 000l, mikä on kilowattitunneiksi muutettuna noin 150 000kwh.
Energiankulutuksen lasku noin 55%.
Sattui vielä niin, että ensimmäisen vuoden aikana sähkö oli kiinteistössä halpaa ja öljyn hinta pomppasi taivaisiin. Näinollen ensimmäisen vuoden aikana laskennallinen euromääräinen säästö 19200€.
Forssalaiseen pienkerrostaloon asennettiin Mitsubishi Electricin ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä.
Ulkoyksikkönä toimii PUHZ- SHW230YKA2. Mallista saadaan lämmitystehoa 11,4kW – 28 kW. Se tuottaa lämpöä tehokkaasti aina -28 pakkasasteeseen saakka.
Sisältä.
Sisälle asennettiin muut tekniikka. Käyttövettä on varastossa 800l, joka riittää talon tarpeisiin.
Aikaisempi tekniikka.
Ennen saneerausta talo oli öljylämmitteinen. Lämpö tuli taloon kanaalia myöten noin 100 metrin päästä isosta keskuslämmityskattilasta. Kanaalin putket tulpattiin ja lämmitys tapahtuu nyt paikallisesti ilma-vesilämpöpumpulla.
Hyödyt.
– Lämmityskulut saadaan noin puolitettua.
Rakennuksessa on mittaus, jota jäämme seuraamaan. Neljän kuukauden jälkeen kokemukset ovat hyviä ja kulutus todella pientä.
Voit katsoa maahantuojan (Scanoffice Oy) tekemän artikkelin ja lisää kuvia linkin takaa: https://www.scanoffice.fi/referenssit/ilma-vesilampopumppu-liikekiinteisto-nummela/
Lähtötilanne
Nummelassa sijaitsevaan toimitilaan asennettiin ilma-vesilämpöpumput kaasulämmityksen rinnalle.
Kaasun merkittävästi kohonnut markkinahinta sai rakennuksen omistajan miettimään vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja.
Hyödyt
Suurin osa lämmityksestä pystytään tekemään ilma-vesilämpöpumpuilla, joilla lämmittäminen on 2-5 kertaa halvempaa kuin kaasulla.
Kovimmilla pakkasilla kaasulämmitys auttaa, täysin automaattisesti.
Valtio tukee!
Business Finland tuki jo ennestään hyvin kannattavaa hanketta 15 prosentilla hankintahinnasta.
Asunto-osakeyhtiöt voivat hakea vastaavaa tukea Aralta.
Asiakkaamme Matti Väyrysen kommentit:
– Hankinta tuli tällä kertaa suoritettua juuri oikealla hetkellä!
– Putkimaatin toiminta oli loistavaa! Nopeaa, täsmällistä ja luotettavaa. Ammattitaitoista. Hyvää palvelua!
Tulokset (päivitetty 7.2.24)
Energia:
Kahden vuoden seurantajaksolla energiankulutus (kwh) on tippunut noin 60%
Eurot:
Vuonna 2022 kaasu oli kallista ja asiakkaalla oli vielä voimassa halpa sähkösopimus, joten saavutettu euromääräinen säästö oli todella merkittävä. Voit laskea sen oheisesta taulukosta käyttäen haluamiasi energian hintoja.
Helsingissä sijaitsevan taloyhtiön lämmitys ja käyttövesi oli tuotettu sähkövastuksilla jo vuosikymmenten ajan. Vastukset lämmittivät öisin isoa 9 kuution massavaraajaa, joka tuotti patteriverkostoon lämpöä ja lämmitti myös käyttöveden.
Asuntojen määrä: 3kpl n. 160m2 asuntoja
Energiankulutus lämmitykseen n. 70 000kwh vuodessa.
Massavaraaja purettiin ja tilalle asennettiin Mitsubishi Electricin ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä.
Samaan aikaan talossa uusittiin patteriputket ja asennettiin nykyaikaiset patterit, jotka sopivat erinomaisesti yhteen ilmavesilämpöpumppujärjestelmän kanssa.
Alkuperäinen kulutus oli n. 70 000kwh/vuosi
Järjestelmän asennuksen jälkeen vuosikulutus on ollut 30 000kwh.
Vastaavia tarpeita?
Vantaalla asuva Jaakko Äyräs päätti toteuttaa 1950-luvun omakotitaloonsa energiaremontin.
Alkuperäinen lämmitys oli toteutettu sähköpattereilla, jotka purettiin remontin aluksi pois.
Tilalle asennettiin vesikiertoinen patteriverkosto. Putkisto toteutettiin metalliputkella yleisen komposiittiputkiston sijaan.
Näin saatiin siistimpi ulkonäkö pintaputkille ja kestävämpi rakenne.
Lisäksi lämmönlähteeksi asennettiin Mitsubishi Electric ilma-vesilämpöpumppu.
Lopputuloksena energiankulutus tulee noin puolittumaan.
Jaakko kilpailutti remontin neljällä eri toimijalla ja valitsi Putkimaatti Oy:n urakoimaan.
”Viljami vakuutti ammattimaisella tekemisellä ja nopeudella. Hinta oli linjassa muiden kanssa”
”Asentajat olivat ystävällisiä, rauhallisia ja osaavia tekijöitä. Voin suositella!”
Kun harkitaan talon lämmitysjärjestelmän päivittämistä, niin käytännössä kukaan ei enää siirry suoraan sähkölämmitykseen. Tästä syystä on järkevämpää tarkastella ilmavesilämpöpumpun ja sähkölämmityksen hintaa uuden talon rakentamisen näkökulmasta.
Sähkölämmityksen asennuskustannus
Sähkökaapelilla toteutetun lattialämmityksen rakentaminen uuteen taloon on edullista. 150m2 neliöiseen taloon kustannukset ovat luokkaa 3000-4000€, kun otetaan huomioon sähkökaapelit, termostaatit ja lämminvesivaraaja. Tämä on halvimpia tapoja toteuttaa rakennuksen lämmitys. Vielä halvemmaksi tulee asentaa perinteiset sähköpatterit seinustoille ikkunoiden alle.
Tämä vaihtoehto ei anna mahdollisuuksia vaihtaa lämmönlähdettä. Siihen voi ainostaan lisätä lämpöpumppuja, kuten ilmalämpöpumpun tai poistoilmalämpöpumpun. Niillä saavutettava säästö on kuitenkin pientä.
Lisäksi Suomen nykyiset rakennusmääräykset eivät anna rakentaa pelkkää sähkölämmitystä, jos taloon ei lisätä energiankulutusta pienentäviä elementtejä, kuten lisäeristystä, aurinkopaneeleja tms. Nämä taas nostavat investointikustannusta.
Vesikiertoisen lattialämmityksen tai patteriverkoston asentaminen
On erittäin suositeltavaa asentaa taloon vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Tämä antaa mahdollisuuden vaihtaa lämmönlähdettä tarpeen mukaan, koska lämpö siirretään ensin veteen, josta se siirtyy lämmittämään taloa. Vesikiertoinen lattialämmitysverkosto tai patteriverkosto ei tiedä eikä välitä, mikä niissä kiertävän veden lämmittää. Se voi olla öljykattila, puukattila, kaasukattila, sähkökattila, kaukolämpö, ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö. Tai kukapa tietää, millä lämmitämme talojamme 30 vuoden kuluttua.
Vesikiertoisen lattilämmitysksen rakennuttaminen maksaa noin 25 -30€/m2 uudiskohteessa. 150m2 talossa se on noin 4000€.
Oletetaan, että taloon on asennettu vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä.
Ilmavesilämpöpumppu hinta uudiskohteeseen
Kustannus noin 10 – 14 000€ asennettuna riippuen pumpun merkistä, mallista, asennustavasta ja asentavasta yrityksestä.
Sähkölämmitys hinta uudiskohteeseen
Sähkökattilan kustannus noin 6000-7000€ asennettuna.
Lisäksi Suomen nykyiset rakennusmääräykset eivät anna rakentaa pelkkää sähkölämmitystä, jos taloon ei lisätä energiankulutusta pienentäviä elementtejä, kuten lisäeristystä, aurinkopaneeleja tms. Nämä taas nostavat investointikustannusta.
Käyttökustannukset
150m2 talon energiantarve lämmitykseen ja käyttöveteen on noin 20 000 kwh vuodessa.
Sähkölämmityksellä sähköäm menee 20 000kwh/vuosi, joka sähkön 0,16€/kwh sähkön hinnalla tarkoittaa 3200€/vuosi
Ilmavesilämpöpumpulla sähköä kuluu 8000 kwh, joka tarkoittaa 0,16€/kwh sähkön hinnalla tarkoittaa 1280€/vuosi.
Takaisinmaksuaika
Lämmityskustannusten ero vuodessa on 1920€.
Ilma-vesilämpöpumppulämmitys tulee siis halvemmaksi 3-4 vuoden asumisen jälkeen, mikäli talossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä Lisäksi talo on paljon helpompi myydä kuin sähkölämmitteinen.
Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän takaisinmaksuaika verrattuna sähkökaapeleilla toteutettuun lämmitykseen on noin 6-7 vuotta.
Jäitkö miettimään, mikä olisi järkevin lämmitysratkaisu? Ota yhteyttä, niin kartoitetaan teidän tilanne.
”Ilma-vesilämpöpumpun teho ei riitä pakkasella.” Tämän väitteen kuulemme usein. Se voi olla totta tai ei, riippuen miten asiaa tarkastellaan. Ilmavesilämpöpumpun oikea mitoitus on erittäin tärkeä osa projektia.
On tärkeää erottaa toisistaan ulkoyksikön teho ja sähkövastuksen teho. Useimmiten puhutaan vain ulkoyksikön tehosta. Lähes yhtä oleellinen osa projektia on järjestelmän sähkövastuksen teho.
Laitteen esitteessä kerrotaan yleensä laitteen teho ja tehoalue. Yleisimmin omakotitaloihin asennetaan 8kw tehoisia ulkoyksiköitä. Silloin puhutaan ulkoyksikön nimellistehosta.
Eri valmistajien (esim. Mitsubishi Electric, Nibe, Jäspi, Viessmann. yms) ulkoyksiköissä on kuitenkin isoja eroja siinä, että minkä verran niistä saadaan lämmitystehoa irti esimerkiksi -7 ja -15 ulkolämpötilassa. Tällä on iso merkitys mitoitukseen. Toinen laitteisto tarvii 12kw nimellistehoisen ulkoyksikön ja toisessa riittää 8kw ulkoyksikkö, silti lopputulos voi olla sama.
On tärkeää, että ilmavesilämpöpumppumitoitus ottaa huomioon ulkoyksikön todellisen tehon pakkasella eikä tuijoteta vain nimellistehoa.
Ilma-vesilämpöpumpun sisäänrakennetun sähkövastuksen teho on yleensä 9kw. Huom yleensä. Joissain laitteissa se on 15kw ja toisissa 6kw.
Sähkövastustehoa voidaan nostaa asentamalla järjestelmään lisävastuksia.
Ilmavesilämpöpumpun sähkövastuksen on oltava täystehoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos ja kun ulkoyksikkö on sammuksissa kovalla pakkasella, niin sähkövastus jaksaa lämmittää koko talon ja käyttöveden.
Jos vastus on liian pieni, jossain vaiheessa talvea tulee kylmä. Talo ei kylmene kokonaan, mutta lämpötila saattaa laskea vaikkapa 15 asteeseen.
Vastus ei oikeastaan voi olla liian suuri, koska sen tehosta käytetään vain sen verran, mitä tarvitaan. Jossain harvoissa tilanteissa talon sähköliittymän koko voi jäädä pieneksi ja sitä joudutaan nostamaan.
Vaikka ostaisit 20 kw tehoisen ulkoyksikön (8kw kohteeseen), niin kovalla pakkasella se ei juurikaan auta. Tämä fakta on hyväksyttävä ilma-vesilämpöpumpun kanssa. Itseasiassa liian iso ulkoyksikkö käy helposti pätkäkäyntiä, mikä lyhentää laitteen käyttöikää.
Laitteen tuoma vuosittainen säästö perustuu siihen, että suurin osa lämmityskaudesta mennään alle 20 asteen pakkasissa. Kovemmilla pakkasilla sähköä kuluu enemmän, mutta vuositasolla sähkönkulutus on silti pientä.
Mitoituksen lähtökohtana on käytettävä kulutusta ”raakana”. Tämä tarkoittaa sen laskemista, että minkä verran energiaa ja lämmitystehoa tarvitaan, kun taloa lämmitetään pelkällä päälämmitysjärjestelmällä. Silloin ei huomioida esim. takkaa, puusaunaa, ilmalämpöpumppua, aurinkokeräimiä tms., jotka ovat apulämmönlähteitä.
Ilmavesilämpöpumppujärjestelmä tulee mitoittaa niin, että teho riittää ilman apulämmönlähteitä. Tai jos tehdään alamittainen, niin asiakkaan tulee olla tästä hyvin tietoinen ja pystyä siirtämään tieto esim. seuraavalle omistajalle.
Lähtökohtana ilmavesilämpöpumpun mitoitukselle käytetään aina asiakkaan ilmoittamaa energiakulutusta. Esim. 2500l öljyä vuodessa tai 22 000kwh sähköä vuodessa.
Asiantuntijan tehtäväksi jää arvioida ja laskea, että mikä osa tästä kulutuksesta menee lämmitykseen ja käyttöveteen, esim. 22 000kwh kokonaissähkönkulutuksesta menee lämmitykseen todennäköisesti noin 17 000kwh.
Tai jos asiakkaan ilmoittama öljynkulutus on 2500l vuodessa, niin asiantuntija selvittää, että minkä verran poltetaan esimerkiksi puita takassa, onko ilp lämmitysmoodissa talvet tms.
Toinen tärkeä tekijä ilmavesilämpöpumpun mitoituksessa on talon koko ja ikä. Yleensä tarkastellaan lämmitettäviä kuutioita. On olemassa tietyt arvot lämmityksen tarpeen arviointiin iän ja kuutioiden perusteella.
Esim. 1970 -luvun lisäeristämätön talo vaatii lämmitystehoa noin 25W/m3. Talon koko 100m2 ja keskimääräinen sisäkorkeus 2,5m. Lämmitettäviä kuutioita (m3) näin ollen 250.
Laskentakaava: 25W/m3 * 250m3 = 6250W = 6,25kW. Talon huipputehontarve on siis noin 6,25kw.
2010 -luvulla rakennetussa 100m2 talossa vastaava luku on 14W/m3.
Laskentakaava: 14W/m3 * 250m3 = 3500W = 3,5kW. Talon huipputehontarve on siis vain 3,5kw.
Tällä välille sattuvissa taloissa tältä väliltä.
Kun asiakkaan ilmoittama kulutus ja kaavamainen talon kokoon ja ikään perustuva mitoitus laitetaan rinnakkain, puhutaan ns. ristiinmitoituksesta.
Ristiinmitoituksella tarkistetaan, että tarjottava laitteisto soveltuu taloon.
Jokaisella valmistajalla/maahantuojalla on omille laitteilleen räätälöity mitoitusohjelma. Osaavan käyttäjän käsissä on työkalu on todella hyvä. Omaa etuaan ajavan kauppiaan käsissä työkalu on myös pelottavan hyvä. Tarkista siis mitoituksesta ainakin nämä:
Haluatko ilmaisen mitoituksen? Ota meihin yhteyttä ja kysy!
Kun harkitset uutta lämmitysjärjestelmää kotiisi, todennäköisesti teet valinnan ilmavesilämpöpumpun ja maalämmön välillä. Molemmat ovat erinomaisia, energiatehokkaista ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Vertailemme tässä artikkelissa niiden kustannuksia, säästöjä ja takaisinmaksuaikaa. Kohteena on omakotitalo, lämmönjakojärjestelmänä patterilämmitys.
Ilmavesilämpöpumpun hinta normaaliin 150m2 neliöiseen omakotitaloon on noin 15 000€ avaimet käteen -periaatteella. Vaihteluväli on kohteen kohteen erityspiirteiden, koon, valitun laitteiston ja urakoitsijan toimesta noin 13 – 20 000€. Ilmavesilämpöpumpun hinta voidaan laskea tarkasti etukäteen kohteen mukaan.
Asennettaessa ilma-vesilämpöpumppu nykyisen lämmönlähteen, esim. öljykattilan rinnalle, on hintaluokka 10 – 15000€.
Kotitalousvähennystä tai muuta tukea on saatavilla 2000 – 4000€ kohteesta riippuen.
Maalämpöjärjestelmän hinta avaimet käteen -periaatteella maksaa noin 20 – 25000€. Hintaero ilmavesilämpöpumppuun johtuu pääasiassa energiakaivon porauskustannuksista. Porauksen ja näin ollen koko järjestelmän kokonaiskustannuksia ei tiedetä tarkalleen etukäteen, koska porauksen lopulliset kustannukset vaihtelevat maaperän mukaan.
Maalämpöä ei nykyään juurikaan asenneta nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle.
Kotitalousvähennystä tai muuta tukea on saatavilla 2000 – 7000€ kohteesta riippuen.
Maalämpöpumppu ja ilmavesilämpöpumppu käyttävät molemmat sähköä. Lämmityskustannusten erot ovat pienet.
Maalämpöjärjestelmän investointi on suurempi, mutta käytön kustannukset ovat pienemmät.
Ilmavesilämpöpumppu käyttää enemmän sähköä varsinkin talvikuukausina. Laitteen tuoma vuosittainen säästö perustuukin siihen, että suurin osa lämmityskaudesta mennään alle 20 asteen pakkasissa. Kovemmilla pakkasilla sähköä kuluu enemmän, mutta vuositasolla sähkönkulutus on silti pientä.
Laskelmat on tehty Etelä-Suomen ilmastossa. Maan pohjoisosassa erot kasvavat.
Katso lämmityskustannusten erot alla olevasta esimerkistä.
Ostohinta 15000€
Tuet 4000€ (ELY öljystä luopuja)
Lopullinen kustannus 11 000€
Aikaisempi kustannus 3750€ (2500l öljyä, öljyn hinta 1,5€/l)
Lämmityskustannus ilmavesilämpöpumpulla 1350€ (8400kwh sähköä hinnalla 0,16€/kwh)
Säästö 2400€/vuosi
Takaisinmaksuaika 4,6 vuotta.
Ostohinta 23 000€ + mahdolliset maaperästä johtuvat lisäkustannukset
Tuet 6000€ (Korotettu kotitalousvähennys, öljystä luopuja)
Lopullinen kustannus 17 000€
Aikaisempi kustannus 3750€ (2500l öljyä, öljyn hinta 1,5€/l)
Lämmityskustannus maalämmöllä 1040€ (6500kwh sähköä hinnalla 0,16€/kwh)
Säästö 2710€/vuosi
Takaisinmaksuaika 6,3 vuotta. (Mahdolliset porauksen lisäkustannukset voivat pidentää aikaa hieman.)
Maalämpöpumpun käyttöikä on noin 20 vuotta. Yleensä vain maalämpöpumppu tarvitsee uusia. Energiakaivo – jos se on mitoitettu oikein – on pitkäikäinen.
Ilma-vesilämpöpumpun käyttöikä on noin 15 vuotta. Yleensä uusitaan ulko- ja sisäyksikkö ja niiden välinen putkisto. Telineet, viemäröinnit, sähkönsyötöt yms. voidaan käyttää vanhasta.
Molempien järjestelmien huoltokustannukset ovat vähäisiä, lähinnä suodatinten puhdistusta.
Putkimaatti Oy urakoi lämmitysjärjestelmien vaihtoja + 100km säteellä Helsingistä. Voimme tarjota sinulle maalämmön tai ilmavesillämpöpumppujärjestelmän, toiveesi tai suosituksemme mukaan.
Ilmavesilämpöpumppu tarjoaa energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen ratkaisun lämmitykseen. Energian hinnan nousu ja ilmastonmuutos kannustavat kotitalouksia ja yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.
Ilmavesilämpöpumppu käyttää ulkoilmaa veden lämmittämiseen, kuluttaen vähemmän energiaa kuin perinteiset järjestelmät, kuten öljy- tai sähkölämmitys.
Pieni energiankulutus– tekee siitä hyvän vaihtoehdon niin uusille kuin vanhoille rakennuksille.
Ilmavesilämpöpumpun hyödyt:
Edullisempi kuin maalämpö:
Ilmavesilämpöpumppu on merkittävästi halvempi investointi kuin maalämpö. Vaikka maalämpö tarjoaa erinomaisia säästöjä, ilmavesilämpöpumpulla päästään lähes samoihin tuloksiin. Ilmavesilämpöpumppuremontille voidaan aina antaa kiinteä hinta toisin kuin maalämmölle, jonka porauskustannukset tiedetään tarkasti vasta asennuksen jälkeen. Asennus on yksinkertaisempi eikä vaadi maaperän mylläämistä, mikä tekee siitä nopeamman ja kustannustehokkaamman vaihtoehdon monille kiinteistöille. Tämä tekee ilmavesilämpöpumpusta houkuttelevan vaihtoehdon, erityisesti alueilla, joissa maaperä ei sovellu maalämpöön tai poraus olisi hankalaa ja kallista.
Lyhyesti:
Ilmavesilämpöpumppu on edullisempi, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto maalämmölle, sillä se tarjoaa lähes samat säästöt pienemmällä investoinnilla ja ilman maaperän mylläämistä. Se on monipuolinen ja helppo asentaa erilaisiin rakennuksiin ja tarpeisiin.
Poistoilmalämpöpumpun vaihto VILP + iv-kone -yhdistelmään on fiksua. Saat merkittävät säästöt lämmityskuluihin ja käyttö on helpompaa.
Otsikko on varsinainen sanahirviö. Tarkennetaan termejä:
Poistoilmalämpöpumppu eli PILP on yleensä pienehkön tai keskikokoisen omakotitalon päälämmönlähde.
Se ottaa lämmön talteen poistoilmasta ja lämmittää tuloilmaa, käyttövettä ja useimmiten myös patteri/lattialämmitysverkostoa.
Laite näytää isolta jääkaapilta. Samassa laitteessa yhdistyy lämminvesivaraaja, lämmityslaite ja ilmanvaihtokone.
Ilma-vesilämpöpumppu eli VILP (tai IVLP) on lämpöpumppu, joka lämmittää omakotitalon käyttöveden ja patteri/lattialämmitysverkoston. Laite sopii suurenkin omakotitalon lämmittämiseen.
Ilma-vesilämpöpumppu koostuu ulko- ja sisäyksiköstä. Sisäyksikkö näyttää jääkaapilta ja ulkoyksikkö on noin 1 x 1 x 0,3 m kokoinen laatikko ulkona, jonka sisällä on propelli.
Kylmäaine- tai vesiputkisto yhdistää ulko- ja sisäyksikön. Laite on kuin maalämpö, mutta ”kaivo” on ulkoilmassa.
Jos arvioit laitteita pelkästään yllä olevan tekstin perusteella, PILP saattaa kuulostaa paremmalta. Näin ei kuitenkaan aina ole.
Poistoilmalämpöpumppu on edullinen hankkia ja vie vähän tilaa. Tästä syystä taloja myyntiin rakentavat suosivat laitetta.
Sähkönkulutus on suurta verrattuna ilma-vesilämpöpumppuun tai maalämpöön. Syynä on poistoilman rajallisuus.
Ilma-vesilämpöpumppu on kalliimpi ja vie hiukan enemmän tilaa. Sähkönkulutus on kuitenkin pientä, lähes maalämmön tasoa.
Suuntaa antava esimerkki sähkönkulutuksesta:
Suora sähkölämmitys 20 000kwh/vuosi
Poistoilmalämpöpumppu 15 000kwh/vuosi
Ilma-vesilämpöpumppu 8000 kwh/vuosi. Lue lisää VILPin sähkönkulutuksesta täältä:
Maalämpö 6000 kwh/vuosi
Poistoilmalämpöpun vaihto ilmavesilämpöpumppuun onnistuu helposti.
Poistoilmalämpöpumppu
PILP puretaan ja tilalle asennetaan tavallinen ilmanvaihtokone ja VILP-järjestelmä.
Ilma-vesilämpöpumppu + iv-kone
Hintaa remontille muodostuu yleensä noin 17 – 20 000€ avaimet käteen -palveluna.
Uusi poistoilmalämpöpumppu maksaa vaihdettuna on 12 – 15 000€, joten projekti on hiukan kalliimpi, mutta sähkölasku jatkossa jopa puolet pienempi.
Yllä olevassa kuvassa punaisena merkittynä päivänä tehtiin remontti ja kulutus tippui alle puoleen.
Remontti sisältää tavallisesti nämä työvaiheet:
Remontti kestää yleensä 2-3 päivää eikä estä asumista talossa.
Kiinnostunut tarjouksesta? Ota yhteyttä, niin teemme sen mielellämme.